Ydinaseet http://rogerkulmala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/139038/all Sat, 11 Nov 2017 13:02:10 +0200 fi Saudi-Arabian tulevaisuudennäkymät ovat heikot http://jukkaraustia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245936-saudi-arabia-tulevaisuuden-nakymat-ovat-heikot <p>Saudi-Arabian sisäinen valtakamppailu on ollut viime viikkoina esillä. Pintakuohun lisäksi tulisi kiinnittää huomiota myös rakenteisiin. Saudi-Arabian yhteydessä tulee myös tarkastella maan tulevaisuuden näkymiä jotka valitettavasti vaikuttavat erittäin kehnoilta. Väestönkasvu, ilmastonmuutos sekä mahdolliset muutokset öljyn kysynnässä muodostavat niemimaan kannalta kestämättömän yhtälön.</p> <p>Helsingin Sanomien artikkelin otsikko <a href="https://www.hs.fi/paivanlehti/11112017/art-2000005445151.html">&ldquo;Saudi-Arabian kuninkaalla oli 22 vaimoa, 45 poikaa ja tuhat lastenlasta&rdquo; </a>sisältää jo itsessään Saudi-Arabian suurimman ongelman. Vaikka Saudi-Arabian talouden kasvuprosentit eivät vaikuta kehnoilta on kuitenkin väestönkasvusta johtuen maan bkt/capita ollut käytännössä tasainen vuodesta 1990 ja oli itse asiassa korkeimmillaan 1970-luvulla.</p> <p>Saudi-Arabian väestö on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen sadan vuoden &nbsp;aikana. Maan väkiluku oli 1915 1,9 miljoonaa, 1960 4,8 miljoonaa, 1990 14,1 miljoonaa ja 2015 31,6 miljoonaa. Mediaaniennuste vuodelle 2030 on 40 miljoonaa. Vertailun vuoksi Suomen väkiluku kohosi vuosina 1930-2015 kohosi 3,5 miljoonasta 5,3 miljoonaan, voimakkaimpana sadan vuoden kasvuperiodina 1820-1920 1,2 miljoonasta 3,2 miljoonaan.</p> <p>Talouden perustuessa lähinnä öljytuloihin väestökehitys on ollut täysin kestämätön. Esteenä väestönkasvun hillitsemiselle ei ole islam itsessään, niin Iran kuin Bangladesh ovat tästä vastakkaisia esimerkkejä, eikä suinkaan rahan puute.</p> <p>Kasvava nuori väestö on myös alikoulutettua ja alityöllistettyä mikä lisää radikalisoitumisriskiä niin yksilöiden kuin yhteiskunnan osalta. Sinänsä Saudi-Arabia ei ole tässä asiassa Lähi-Idässä yksin. YK:n UNDP:n raportti arabimaiden nuorisosta vuoden takaa avaa hyvin ongelmakentää. Ratkaisuehdotukset, kuten poliittisen osallistumisen lisääminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen, olisivat toki positiivisia mutta tuskin Saudi Arabiankaan tapauksessa realistisia.</p> <p>Ilmastonmuutoksen on ennustettu iskevän rajusti Arabian niemimaalle. Beirutin Amerikkalaisen Yliopiston hyvässä tiivistelmäesityksessä tuodaan esille äärisääilmiöiden lisääntyminen, lämpötilan nousu vesivaroiltaan jo nyt niukassa ympäristössä. Ilmastonmuutos voinee toimia myös poliittisten levottomuuksien katalyyttina aivan kuten Syyrian osalta on spekuloitu käyneen ja mistä erityisesti Intian niemimaalla ollaan huolissaan.</p> <p>Saudi-Arabia on edellä mainituista syistä johtuen jatkuvan epävakavoitumisen kierteessä jonka oikaisua ei ole näkyvissä. Pitkällä aikavälillä tärkeä turvallisuuspoliittinen tavoite tulisi olla maan pitäminen ydinaseettomana, jotta maan mahdollisesti liusuessa radikaalimpaan diktatuuriin tai hajotessa sisällissodassa ydinaseet eivät ajautuisi arvaamattomien tahojen haltuun.</p> <p>Maalla on tavoitteena rakentaa laajalti ydinenergiatuotantoa ja tähän liittyen mahdollisesti myös uraanin rikastuskapasiteettia. Saudi-Arabialla &nbsp;on ollut käytössän jo 1980-luvulta lähtien &nbsp;Kiinasta hankittuja DF-3 keskipitkän matkan (4000km) ballistisia ohjuksia. Yhteistyöstä Pakistani ydinohjelman kanssa on esitetty spekulaatioita. Iranin ydinaseohjelma tarjoaisi oivan syyn - tai tekosyyn - ydinasekyvyn hankkimiselle.</p> <p>Onko Saudi-Arabialla sitten toivoa? Ehkä, mutta se vaatisi niin radikaaleja muutoksia että ne eivät välttämättä ole realistisia. Todennäköisempänä pitäisin skenaariota jossa jälleen yksi arabimaa vajoaa epävakauden tilaan joka säteilee myös ympäristöönsä, pakolaisvirtoina Eurooppaan saakka. Tärkeää olisi myös pitää maan sinänsä positiivinen ydinenergiantuotantoprojekti tiukoissa kansainvälisissä suitsissa oman turvallisuutemme tähden.</p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Maailmanpankki: Saudi-Arabia Economic Outlook, October 2017</em></p> <p><em><a href="http://www.worldbank.org/en/country/gcc/publication/saudi-arabia-economic-outlook-october-2017">http://www.worldbank.org/en/country/gcc/publication/saudi-arabia-economic-outlook-october-2017</a></em></p> <p><em>Institute for Science and International Security: Saudi Arabia&#39;s Nuclear Ambitions and Proliferation Risks (2017)</em></p> <p><em><a href="http://isis-online.org/uploads/isis-reports/documents/SaudiArabiaProliferationRisks_30Mar2017_Final.pdf">http://isis-online.org/uploads/isis-reports/documents/SaudiArabiaProliferationRisks_30Mar2017_Final.pdf</a></em></p> <p><em>UNDP Arab Human Development Report 2016 -&nbsp;Youth and the Prospects for Human Development in a Changing Reality</em></p> <p><em><a href="http://www.arab-hdr.org/Reports/2016/2016.aspx">http://www.arab-hdr.org/Reports/2016/2016.aspx</a></em></p> <p><em>Nadim Farajalla, Beirut American University,&nbsp;Impact of Climate Change on the Arab World</em></p> <p><em><a href="http://www.usp.br/nereus/wp-content/uploads/Impact-of-Climate-Change-on-the-Arab-World.pdf">http://www.usp.br/nereus/wp-content/uploads/Impact-of-Climate-Change-on-the-Arab-World.pdf</a></em></p> Saudi-Arabian sisäinen valtakamppailu on ollut viime viikkoina esillä. Pintakuohun lisäksi tulisi kiinnittää huomiota myös rakenteisiin. Saudi-Arabian yhteydessä tulee myös tarkastella maan tulevaisuuden näkymiä jotka valitettavasti vaikuttavat erittäin kehnoilta. Väestönkasvu, ilmastonmuutos sekä mahdolliset muutokset öljyn kysynnässä muodostavat niemimaan kannalta kestämättömän yhtälön.

Helsingin Sanomien artikkelin otsikko “Saudi-Arabian kuninkaalla oli 22 vaimoa, 45 poikaa ja tuhat lastenlasta” sisältää jo itsessään Saudi-Arabian suurimman ongelman. Vaikka Saudi-Arabian talouden kasvuprosentit eivät vaikuta kehnoilta on kuitenkin väestönkasvusta johtuen maan bkt/capita ollut käytännössä tasainen vuodesta 1990 ja oli itse asiassa korkeimmillaan 1970-luvulla.

Saudi-Arabian väestö on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen sadan vuoden  aikana. Maan väkiluku oli 1915 1,9 miljoonaa, 1960 4,8 miljoonaa, 1990 14,1 miljoonaa ja 2015 31,6 miljoonaa. Mediaaniennuste vuodelle 2030 on 40 miljoonaa. Vertailun vuoksi Suomen väkiluku kohosi vuosina 1930-2015 kohosi 3,5 miljoonasta 5,3 miljoonaan, voimakkaimpana sadan vuoden kasvuperiodina 1820-1920 1,2 miljoonasta 3,2 miljoonaan.

Talouden perustuessa lähinnä öljytuloihin väestökehitys on ollut täysin kestämätön. Esteenä väestönkasvun hillitsemiselle ei ole islam itsessään, niin Iran kuin Bangladesh ovat tästä vastakkaisia esimerkkejä, eikä suinkaan rahan puute.

Kasvava nuori väestö on myös alikoulutettua ja alityöllistettyä mikä lisää radikalisoitumisriskiä niin yksilöiden kuin yhteiskunnan osalta. Sinänsä Saudi-Arabia ei ole tässä asiassa Lähi-Idässä yksin. YK:n UNDP:n raportti arabimaiden nuorisosta vuoden takaa avaa hyvin ongelmakentää. Ratkaisuehdotukset, kuten poliittisen osallistumisen lisääminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen, olisivat toki positiivisia mutta tuskin Saudi Arabiankaan tapauksessa realistisia.

Ilmastonmuutoksen on ennustettu iskevän rajusti Arabian niemimaalle. Beirutin Amerikkalaisen Yliopiston hyvässä tiivistelmäesityksessä tuodaan esille äärisääilmiöiden lisääntyminen, lämpötilan nousu vesivaroiltaan jo nyt niukassa ympäristössä. Ilmastonmuutos voinee toimia myös poliittisten levottomuuksien katalyyttina aivan kuten Syyrian osalta on spekuloitu käyneen ja mistä erityisesti Intian niemimaalla ollaan huolissaan.

Saudi-Arabia on edellä mainituista syistä johtuen jatkuvan epävakavoitumisen kierteessä jonka oikaisua ei ole näkyvissä. Pitkällä aikavälillä tärkeä turvallisuuspoliittinen tavoite tulisi olla maan pitäminen ydinaseettomana, jotta maan mahdollisesti liusuessa radikaalimpaan diktatuuriin tai hajotessa sisällissodassa ydinaseet eivät ajautuisi arvaamattomien tahojen haltuun.

Maalla on tavoitteena rakentaa laajalti ydinenergiatuotantoa ja tähän liittyen mahdollisesti myös uraanin rikastuskapasiteettia. Saudi-Arabialla  on ollut käytössän jo 1980-luvulta lähtien  Kiinasta hankittuja DF-3 keskipitkän matkan (4000km) ballistisia ohjuksia. Yhteistyöstä Pakistani ydinohjelman kanssa on esitetty spekulaatioita. Iranin ydinaseohjelma tarjoaisi oivan syyn - tai tekosyyn - ydinasekyvyn hankkimiselle.

Onko Saudi-Arabialla sitten toivoa? Ehkä, mutta se vaatisi niin radikaaleja muutoksia että ne eivät välttämättä ole realistisia. Todennäköisempänä pitäisin skenaariota jossa jälleen yksi arabimaa vajoaa epävakauden tilaan joka säteilee myös ympäristöönsä, pakolaisvirtoina Eurooppaan saakka. Tärkeää olisi myös pitää maan sinänsä positiivinen ydinenergiantuotantoprojekti tiukoissa kansainvälisissä suitsissa oman turvallisuutemme tähden.

 

Maailmanpankki: Saudi-Arabia Economic Outlook, October 2017

http://www.worldbank.org/en/country/gcc/publication/saudi-arabia-economic-outlook-october-2017

Institute for Science and International Security: Saudi Arabia's Nuclear Ambitions and Proliferation Risks (2017)

http://isis-online.org/uploads/isis-reports/documents/SaudiArabiaProliferationRisks_30Mar2017_Final.pdf

UNDP Arab Human Development Report 2016 - Youth and the Prospects for Human Development in a Changing Reality

http://www.arab-hdr.org/Reports/2016/2016.aspx

Nadim Farajalla, Beirut American University, Impact of Climate Change on the Arab World

http://www.usp.br/nereus/wp-content/uploads/Impact-of-Climate-Change-on-the-Arab-World.pdf

]]>
4 http://jukkaraustia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245936-saudi-arabia-tulevaisuuden-nakymat-ovat-heikot#comments Epävarma tulevaisuus Ilmastonmuutos Saudi Arabia Ydinaseet Sat, 11 Nov 2017 11:02:10 +0000 Jukka Raustia http://jukkaraustia.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245936-saudi-arabia-tulevaisuuden-nakymat-ovat-heikot
Helppo ratkaisu Pohjois-Korean kriisiin http://abdullahnassir.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244269-helppo-ratkaisu-pohjois-korean-kriisiin <p>Pohjois-Korea on pelännyt Yhdysvaltain hyökkäystä maahansa Korean sodan päättymisestä asti eli vuodesta 1953. Nopein ratkaisu kriisiin on että USA lopettaa uhkailun jolloin Pohjois-Korea menettää vihollisensa. Rauhanneuvottelut Etelä-Korean ja Pohjois-Korean välillä voivat alkaa uudestaan. Jimmy Carter voisi auttaa nykyisen kriisin purkamisessa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pohjois-Korea on pelännyt Yhdysvaltain hyökkäystä maahansa Korean sodan päättymisestä asti eli vuodesta 1953. Nopein ratkaisu kriisiin on että USA lopettaa uhkailun jolloin Pohjois-Korea menettää vihollisensa. Rauhanneuvottelut Etelä-Korean ja Pohjois-Korean välillä voivat alkaa uudestaan. Jimmy Carter voisi auttaa nykyisen kriisin purkamisessa.

]]>
9 http://abdullahnassir.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244269-helppo-ratkaisu-pohjois-korean-kriisiin#comments Pohjois-Korea USA Ydinaseet Wed, 11 Oct 2017 09:07:45 +0000 Abdullah Nassir http://abdullahnassir.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244269-helppo-ratkaisu-pohjois-korean-kriisiin
Sipilän hallituksen väärä ja oikea – ydinaseet ja kaasuputki! http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244078-sipilan-hallituksen-vaara-ja-oikea-ydinaseet-ja-kaasuputki <p><strong>Kansaa kiinnostaa kovasti kaksi konkreettista hallitusasiaa &ndash; käytännönläheiset North Stream 2 &ndash; kaasuputki (-putket/ putkipari) sekä käytännöllinen/ käytännönläheinen suhtautuminen ydinaseiden kiellon allekirjoituksen kirjoittamattomuuteen! --- Kaasuputkessa Sipilän hallitus on oikeassa, jopa kaukoviisaasti, mutta ydinaseissa väärässä &ndash; jopa kohtalokkaasti.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>1. Nord Stream 2</strong></p><p><strong>A]</strong> &rdquo;Ilmeisesti EU&#39; ssa pelätään, että kaasun virtauttaminen pois Ukrainan läpi menevistä kaasuputkista heikentää kiovalaisten kansantaloutta ja omaa kaasunsaantoa *, jolloin EU&#39; n syliin tipahtaa kutistunut Ukraina, joka on <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/03/ukrainan-hadalla-on-monet-kasvot.html"><u>konkurssin partaalla</u></a>&rdquo; [<em>Kommentti alla olevaan linkkijuttuun</em>]</p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002924492.html"><u>https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002924492.html</u></a> -&nbsp;</p><p><em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; Pääministeri <strong>Juha Sipilä</strong> (kesk) totesi syyskuun lopussa kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa, että uusien putkien rakentaminen Nord Stream 1 -putkien rinnalle ei &rdquo;tämän hetkisen arvion mukaan&rdquo; vaikuta Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan. Myöskään rakentamisvaiheeseen ei pääministerin mukaan odoteta kohdistuvan turvallisuusuhkia, koska hanke on &rdquo;tehokkaassa virkamiesvalvonnassa&rdquo;. Suomi näkee Nord Stream 2:n kaupallisena hankkeena &hellip; &rdquo; -HS</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>B]</strong> &rdquo;Ensimmäiseksi kysymme onko Nord Stream 1-putket (putkipari) aiheuttaneet millaisia turvallisuus- ja ympäristöuhkia? Toisekseen kysymme onko NS 1 putken asiakkaat saaneet kaasunsa ajallaan sovitun määrän mukaisesti? Kolmanneksi kysymme onko jossain venäläisen kaasun kulkureitillä ollut uhkia, ongelmia jopa katkoksia, tai vähintään kaasun paineen alentumista maksaville asiakkaille - välittäjämaiden osalta? <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/energia-on-yht-strateginen-varanto.html"><u>Ukraina</u></a>, kyllä. Nyt Venäjä haluaa siirtää osan välittäjämaiden kautta kulkevasta kaasusta suoraan NS 2 siirtoputkeen tuottajalta käyttäjälle - onko tämä turvallisuusriski?&rdquo; [<em>Kommentti alla olevaan linkkijuttuun</em>]</p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005399076.html"><u>https://www.hs.fi/talous/art-2000005399076.html</u></a> -&nbsp;</p><p><em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; Fortumin ostokohde Uniper on sijoittanut Nord Stream 2 -putkihankkeeseen lähes miljardi euroa. Muun muassa EU, Ruotsi ja Tanska ovat suhtautuneet siihen epäilevästi. Ruotsia huolestuttaa Venäjän kasvava rooli Itämerellä &hellip; &rdquo; -HS</p><p>&hellip;</p><p>[* ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/energia-on-yht-strateginen-varanto.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/energia-on-yht-strateginen-varanto.html</u></a> -&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>2. ICAN sai Nobelin rauhanpalkinnon &ndash; Suomi ei halua allekirjoittaa!</strong></p><p>YK&#39; ssa noin 120 valtiota halusi ja allekirjoitti ydinaseita koskevan kieltosopimuksen. Suomi ei edes äänestänyt &ndash; eikä puhettakaan allekirjoituksesta, miksi? Ruotsi siirsi allekirjoituspäätöksen syksyyn 2018, tosin USA <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9812841"><u>on uhkaillut</u></a> Ruotsia allekirjoituksesta! ---</p><p>&nbsp;</p><p><strong>C]</strong> &rdquo;Suomi pelkää Nato-option kärventyvän, jos allekirjoittaa ICAN ydinaseiden kieltosopimuksen, sillä Naton sotilasjohtaja USA ei katso hyvällä kumppaniensa nuivaa suhtautumista ydinaseisiin, varsinkin sellaista valtiota kohtaan, joka on ainoana käyttänyt atomiasetta &ndash; vieläpä lähinnä siviilejä vastaan &ndash; Japanissa 1945&rdquo; [<em>Kommentti alla olevaan linkkijuttuun</em>]</p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005397975.html"><u>https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005397975.html</u></a> -&nbsp;</p><p><em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; Edes ydinsulkusopimus ei <strong>Tarja Cronbergin</strong> mukaan ratkaissut juuri mitään. Sopimus määrää, että YK:n turvaneuvoston pysyvät jäsenet saavat säilyttää ydinaseensa, mutta sitoutuvat aseriisuntaan. Tämän sijaan valtiot modernisoivat ydinaseitaan, ja ydinasevaltiot Israel, Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea ovat sopimuksen ulkopuolella &hellip; &rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>D]</strong> &rdquo;... Yksiselitteinen johtopäätös - Suomi ei ole näin estämässä tehokkaasti ydinaseiden leviämistä, koska ei halua niitä kieltää. Ruotsi siirsi allekirjoituspäätöstä vuodella. Allekirjoittaneen valtion on Pohjolasta vaikea hakea Nato-jäsenyyttä, näin nähdään. Suomen poliittinen johto toimii näin allekirjoittamattomuudelleen kansakuntamme ylivoimaisen enemmistön kantaa vastaan! Suomalaiset eivät halua Natoon!&rdquo; [<em>Kommentti alla olevaan linkkijuttuun</em>]</p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005398887.html"><u>https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005398887.html</u></a> -&nbsp;</p><p><em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; Suomi ei ole ollut mukana neuvottelemassa kyseisestä sopimuksesta eikä osallistunut siitä järjestettyyn äänestykseen. Se ei aio liioin allekirjoittaa sopimusta &hellip; &rdquo; -HS</p><p>&nbsp;</p><p><strong>E]</strong> &rdquo;... Timo Soini munaa itseään yhä enemmän. Hävinneen loikkarin olisi syytä nöyrtyä ja hakeutua hiljaisesti muihin tehtäviin, ettei munaisi lopullisesti hienoa aiempaa elämäntyötään. Näinköhän Soini nuoleskelee Jyrki Kataisen tavoin tulevia työnantajiaan saavuttaakseen pakenemisen mahdollistavan viran EU&#39; sta tai Natosta (?) &hellip; &rdquo; [<em>Kommentti alla olevaan linkkijuttuun</em>]</p><p>~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9870598"><u>https://yle.fi/uutiset/3-9870598</u></a> -&nbsp;</p><p><em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; Nobelin rauhanpalkinnon saavan ICAN:in koordinaattori kritisoi hallitusta siitä, että Suomi ei ole mukana ydinaseet kieltävässä YK-sopimuksessa &hellip; &rdquo; -Yle</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>Miten kansalaiset näkevät nämä kaksi uhkatekijää?</strong></p><p>Millaisen uhan NS 2 aiheuttaa ja millaisen uhan se, ettei <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ican-finlandin-kati-juva-osasimme-odottaa-etta-nobelin-rauhanpalkinto-voi-tulla/6608444"><u>ICAO</u></a> Ydinaseiden kieltosopimusta Suomen toimesta allekirjoitettu &ndash; ainakaan vielä. Ehkä Sipilän hallituksen kaatuessa, tuo allekirjoitus tulee kokonaisvaltaisempaan käsittelyyn.&nbsp;</p><p>Nythän kieltäytyminen osallistumisesta ydinaseiden kieltosopimukseen tuoksuu Kokoomuksen junttaukselta. Kokoomus on ainoa puolue, joka sinällään rehellisesti liputtaa täysin rinnoin Natoa ja olisi valmis viemään Suomen Natoon, jopa väkisin [1 &ndash; vastoin kansakuntamme suurta enemmistöä! [2</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kuka/ ketkä kertovat nyt näiden kahden asian yhtäläisyyden eli uhan?</strong> Onko uhka tarua vai totta? Mitä sanoo Saksa venäläisten kaasusta ja mitä sanoo lopulta Ruotsi ICAN ydinasekieltosopimuksesta. Ydinasevaltiot eivät allekirjoita kyseistä kieltosopimusta, jonka idea on padota nyt ja heti ydinaseiden leviäminen. Entä Fortum, joka koettaa ostaa reilun siivun saksalaisesta Uniper [3 yhtiöstä, joka on mukana niin hiilivoimaloissa kuin NS 2 kaasuputkissa. [4</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>[1 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/koppalakkiosasto-kokoomuksesta-kurvaa.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/koppalakkiosasto-kokoomuksesta-kurvaa.html</u></a> -</p><p>[2 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139780-kansakunta-ei-halua-natoon"><u>http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139780-kansakunta-ei-halua-natoon</u></a> -</p><p>[3 ~ <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005385392.html"><u>https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005385392.html</u></a> -</p><p>[4 Itse Uniper yhtiökin ihmettelee mitä Fortum Suomesta näkee heissä. Ehkä Fortumilla on jokin insinöörioivallus ja keksintö &rdquo;taskussa&rdquo;, jolla Uniperin kivi- ja <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005396863.html"><u>ruskohiilivoimalat</u></a> muuntuvat helposti venäläisellä NS 2 kaasulla toimiviksi? Mikäli näin &ndash; on investointi erinomaisen perusteltu. Saksa luopuu ydinvoimasta, mutta ei sähkönkulutuksesta, mitä tilalle? Ehkä tämän vuoksi Saksa on laskenut niin paljon venäläisen maakaasun päälle &ndash; erikoishinnalla ja turvallisesti, kolmansien kiristämättä &ndash; <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/energia-on-yht-strateginen-varanto.html"><u>ohi Ukrainan</u></a> &ndash; yksinkertaista, eikö? **</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/"><u>https://ilkkaluoma.blogspot.fi</u></a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka"><u>https://www.facebook.com/first.ilkka</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU T BL BL BL FB FB <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/796858710524058/"><u>FB</u></a> BLOG 152729</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> kaasu_ydinaseet_07102017.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 07102017</p><p>&nbsp;</p><p>734_6609</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansaa kiinnostaa kovasti kaksi konkreettista hallitusasiaa – käytännönläheiset North Stream 2 – kaasuputki (-putket/ putkipari) sekä käytännöllinen/ käytännönläheinen suhtautuminen ydinaseiden kiellon allekirjoituksen kirjoittamattomuuteen! --- Kaasuputkessa Sipilän hallitus on oikeassa, jopa kaukoviisaasti, mutta ydinaseissa väärässä – jopa kohtalokkaasti.

 

1. Nord Stream 2

A] ”Ilmeisesti EU' ssa pelätään, että kaasun virtauttaminen pois Ukrainan läpi menevistä kaasuputkista heikentää kiovalaisten kansantaloutta ja omaa kaasunsaantoa *, jolloin EU' n syliin tipahtaa kutistunut Ukraina, joka on konkurssin partaalla” [Kommentti alla olevaan linkkijuttuun]

~ https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002924492.html

Ote: ” … Pääministeri Juha Sipilä (kesk) totesi syyskuun lopussa kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa, että uusien putkien rakentaminen Nord Stream 1 -putkien rinnalle ei ”tämän hetkisen arvion mukaan” vaikuta Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan. Myöskään rakentamisvaiheeseen ei pääministerin mukaan odoteta kohdistuvan turvallisuusuhkia, koska hanke on ”tehokkaassa virkamiesvalvonnassa”. Suomi näkee Nord Stream 2:n kaupallisena hankkeena … ” -HS

 

 

B] ”Ensimmäiseksi kysymme onko Nord Stream 1-putket (putkipari) aiheuttaneet millaisia turvallisuus- ja ympäristöuhkia? Toisekseen kysymme onko NS 1 putken asiakkaat saaneet kaasunsa ajallaan sovitun määrän mukaisesti? Kolmanneksi kysymme onko jossain venäläisen kaasun kulkureitillä ollut uhkia, ongelmia jopa katkoksia, tai vähintään kaasun paineen alentumista maksaville asiakkaille - välittäjämaiden osalta? Ukraina, kyllä. Nyt Venäjä haluaa siirtää osan välittäjämaiden kautta kulkevasta kaasusta suoraan NS 2 siirtoputkeen tuottajalta käyttäjälle - onko tämä turvallisuusriski?” [Kommentti alla olevaan linkkijuttuun]

~ https://www.hs.fi/talous/art-2000005399076.html

Ote: ” … Fortumin ostokohde Uniper on sijoittanut Nord Stream 2 -putkihankkeeseen lähes miljardi euroa. Muun muassa EU, Ruotsi ja Tanska ovat suhtautuneet siihen epäilevästi. Ruotsia huolestuttaa Venäjän kasvava rooli Itämerellä … ” -HS

[* ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/energia-on-yht-strateginen-varanto.html

 

...

2. ICAN sai Nobelin rauhanpalkinnon – Suomi ei halua allekirjoittaa!

YK' ssa noin 120 valtiota halusi ja allekirjoitti ydinaseita koskevan kieltosopimuksen. Suomi ei edes äänestänyt – eikä puhettakaan allekirjoituksesta, miksi? Ruotsi siirsi allekirjoituspäätöksen syksyyn 2018, tosin USA on uhkaillut Ruotsia allekirjoituksesta! ---

 

C] ”Suomi pelkää Nato-option kärventyvän, jos allekirjoittaa ICAN ydinaseiden kieltosopimuksen, sillä Naton sotilasjohtaja USA ei katso hyvällä kumppaniensa nuivaa suhtautumista ydinaseisiin, varsinkin sellaista valtiota kohtaan, joka on ainoana käyttänyt atomiasetta – vieläpä lähinnä siviilejä vastaan – Japanissa 1945” [Kommentti alla olevaan linkkijuttuun]

~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005397975.html

Ote: ” … Edes ydinsulkusopimus ei Tarja Cronbergin mukaan ratkaissut juuri mitään. Sopimus määrää, että YK:n turvaneuvoston pysyvät jäsenet saavat säilyttää ydinaseensa, mutta sitoutuvat aseriisuntaan. Tämän sijaan valtiot modernisoivat ydinaseitaan, ja ydinasevaltiot Israel, Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea ovat sopimuksen ulkopuolella … ”

 

D] ”... Yksiselitteinen johtopäätös - Suomi ei ole näin estämässä tehokkaasti ydinaseiden leviämistä, koska ei halua niitä kieltää. Ruotsi siirsi allekirjoituspäätöstä vuodella. Allekirjoittaneen valtion on Pohjolasta vaikea hakea Nato-jäsenyyttä, näin nähdään. Suomen poliittinen johto toimii näin allekirjoittamattomuudelleen kansakuntamme ylivoimaisen enemmistön kantaa vastaan! Suomalaiset eivät halua Natoon!” [Kommentti alla olevaan linkkijuttuun]

~ https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005398887.html

Ote: ” … Suomi ei ole ollut mukana neuvottelemassa kyseisestä sopimuksesta eikä osallistunut siitä järjestettyyn äänestykseen. Se ei aio liioin allekirjoittaa sopimusta … ” -HS

 

E] ”... Timo Soini munaa itseään yhä enemmän. Hävinneen loikkarin olisi syytä nöyrtyä ja hakeutua hiljaisesti muihin tehtäviin, ettei munaisi lopullisesti hienoa aiempaa elämäntyötään. Näinköhän Soini nuoleskelee Jyrki Kataisen tavoin tulevia työnantajiaan saavuttaakseen pakenemisen mahdollistavan viran EU' sta tai Natosta (?) … ” [Kommentti alla olevaan linkkijuttuun]

~ https://yle.fi/uutiset/3-9870598

Ote: ” … Nobelin rauhanpalkinnon saavan ICAN:in koordinaattori kritisoi hallitusta siitä, että Suomi ei ole mukana ydinaseet kieltävässä YK-sopimuksessa … ” -Yle

 

...

Miten kansalaiset näkevät nämä kaksi uhkatekijää?

Millaisen uhan NS 2 aiheuttaa ja millaisen uhan se, ettei ICAO Ydinaseiden kieltosopimusta Suomen toimesta allekirjoitettu – ainakaan vielä. Ehkä Sipilän hallituksen kaatuessa, tuo allekirjoitus tulee kokonaisvaltaisempaan käsittelyyn. 

Nythän kieltäytyminen osallistumisesta ydinaseiden kieltosopimukseen tuoksuu Kokoomuksen junttaukselta. Kokoomus on ainoa puolue, joka sinällään rehellisesti liputtaa täysin rinnoin Natoa ja olisi valmis viemään Suomen Natoon, jopa väkisin [1 – vastoin kansakuntamme suurta enemmistöä! [2

 

Kuka/ ketkä kertovat nyt näiden kahden asian yhtäläisyyden eli uhan? Onko uhka tarua vai totta? Mitä sanoo Saksa venäläisten kaasusta ja mitä sanoo lopulta Ruotsi ICAN ydinasekieltosopimuksesta. Ydinasevaltiot eivät allekirjoita kyseistä kieltosopimusta, jonka idea on padota nyt ja heti ydinaseiden leviäminen. Entä Fortum, joka koettaa ostaa reilun siivun saksalaisesta Uniper [3 yhtiöstä, joka on mukana niin hiilivoimaloissa kuin NS 2 kaasuputkissa. [4

 

[1 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/12/koppalakkiosasto-kokoomuksesta-kurvaa.html -

[2 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/139780-kansakunta-ei-halua-natoon -

[3 ~ https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005385392.html -

[4 Itse Uniper yhtiökin ihmettelee mitä Fortum Suomesta näkee heissä. Ehkä Fortumilla on jokin insinöörioivallus ja keksintö ”taskussa”, jolla Uniperin kivi- ja ruskohiilivoimalat muuntuvat helposti venäläisellä NS 2 kaasulla toimiviksi? Mikäli näin – on investointi erinomaisen perusteltu. Saksa luopuu ydinvoimasta, mutta ei sähkönkulutuksesta, mitä tilalle? Ehkä tämän vuoksi Saksa on laskenut niin paljon venäläisen maakaasun päälle – erikoishinnalla ja turvallisesti, kolmansien kiristämättä – ohi Ukrainan – yksinkertaista, eikö? **

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

US VU T BL BL BL FB FB FB BLOG 152729

 

DOC kaasu_ydinaseet_07102017.doc – OpenOffice Writer

PVM 07102017

 

734_6609

]]>
21 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244078-sipilan-hallituksen-vaara-ja-oikea-ydinaseet-ja-kaasuputki#comments Energia Nobelin rauhanpalkinto Nord Stream kaasuputki Ydinaseet Ydinasekielto Sat, 07 Oct 2017 18:04:36 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244078-sipilan-hallituksen-vaara-ja-oikea-ydinaseet-ja-kaasuputki
Ydinasekielto ehkäisisi tulevaisuuden Pohjois-Koreat http://tarjacronberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243903-ydinasekielto-ehkaisisi-tulevaisuuden-pohjois-koreat <p>Toissa viikon keskiviikkona, syyskuun 20. päivänä, ydinkieltosopimus avautui allekirjoituksille ja ratifioinnille. YK: n puitteissa tämän vuoden heinäkuussa neuvoteltu sopimus, jonka hyväksyi 122 maata, ei ainoastaan kiellä ydinaseiden kehittämisen, hallussapidon ja käytön vaan myös niillä uhkailun. Jo ensimmäisenä päivänä 51 maata allekirjoitti sopimuksen. Sitten kun 50 maata on sen myös ratifioinut se astuu voimaan. Ydinaseet ovat tämän jälkeen laittomia.</p><p>Päivää ennen, YK yleisistunnossa, presidentti Trump uhkaili Pohjois- Koreaa täydellisellä tuholla, mikäli se ei luovu ydinaseistaan. Tilanne Pohjois- Korean ja USA:n välillä on kärjistynyt äärimmilleen. Pohjois- Korea tekee kokeita ei vain raketeilla vaan myös ydinaseilla. Lähiaikoina aseiden oletetaan &nbsp;voivan saavuttaa USA: n länsirannikko. USA vastaa sotaharjoituksilla ja Etelä- Korean militarisoinnilla. Sekä Kiina, Venäjä, EU, Japani ja Etelä-Korea toivovat neuvotteluratkaisua. Neuvottelupöytää ei vain tunnu löytyvän.</p><p>USA:n tavoite on Korean niemimaan ydinasettomuus. Ei kuitenkaan ole todennäköistä että Pohjois- Korea luopuisi aseista, jotka nimenomaan takaavat maan turvallisuuden ja nykyhallinnon säilymisen. Tämä ei tapahtune ainakaan ilman rauhansopimusta ( maat ovat vielä sodassa) ja turvallisuustakeita, erityisesti USA:lta. USA: ssa käydään presidentin uhkailujen ja sotaan valmistautumisen lisäksi keskustelua siitä, voisiko USA &quot;elää&quot; Pohjois- Korean ydinaseiden kanssa. Yleinen ydinasekielto tuntuisi järkevältä ratkaisulta, mutta USA on ydinasekieltosopimuksen voimakkain vastustaja. Miksi näin?</p><p>Tällä hetkellä ydinaseiden maailmaa hallitsee v 1970 voimaan tullut ydinsulkusopimus. Se on siitä erikoinen sopimus, että samalla kun se kieltää sen ratifioineilta mailta ydinaseet, se sallii viiden maan- Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja USA- säilyttävän ydinaseensa. Sopimuksessa tosin on pykälä, joka vaatii neuvottelujen aloittamisen ja ydinaseista luopumisen. Aseistariisunta etenee kuitenkin hitaasti ja kyseiset viisi maata sekä kehittävät uusia että modernisoivat vanhoja aseita. Samanaikaisesti ydinaseiden käytön uhka on voimakkaasti lisääntynyt.</p><p>Ydinsulkusopimus ei ole pystynyt takaamaan ydinaseriisuntaa. Se ei myöskään ole estänyt ydinaseiden leviämistä. Israel kehitti ydinaseita jo 60- luvulla eikä koskaan ole allekirjoittanut sopimusta. Sama koskee Intiaa ja Pakistania, jotka tekivät ydinsekokeensa 70-ja 80- luvulla. Pohjois- Korea oli sopimuksen jäsen, mutta irrottautui v. 2003 kun USA hyökkäsi Irakiin joukkotuhoaseiden varjolla. On myös maita, jotka ovat luopuneet ydinaseohjelmistaan mm Etelä - Afrikka ja Kazakstan. Libya luopui ydinohjelmastaan, mutta ei silti välttynyt sotatoimista.</p><p>USA: n ja muiden ydinasevaltioiden &nbsp;interesseissä on säilyttää ydinsulkusopimus, koska se antaa heille mahdollisuuden säilyttää ydinaseisiin perustuvan sotilaallisen ylivoimansa. Ydinkieltosopimus nähdään uhkana. Pohjois- Korean tilannetta tuskin ehditään ratkaista ydinkiellon avulla, vaikka sopimus tulisi voimaan välittömästi. Ydinasekielto on kuitenkin kansainvälisen yhteisön poliiittinen vastaus siihen että tietty kaksinaismoraali vallitsee ydinaseiden hallinnassa. Toisilla saa olla, toisilla ei. Jättäytymällä sopimuksen ulkopuolelle, kaikki on sallittua.</p><p>Suomi ei ole ollut mukana kieltosopimusneuvotteluissa. Niistä päätettäessä Suomi äänesti tyhjää. Julkisessa keskustelussa Suomen kantaa on puolusteltu sillä, että kieltosopimus heikentäisi ydinsulkusopimusta ja että Nato optio sen myötä voisi estyä. Taustalla on, kaikista juhlapuheista huolimatta, halu olla samassa leirissä USA: n kanssa. Vaihtoehto olisi se 122 maan yhteisö, joka äänesti ydinasekiellon puolesta. Vaikka ydinasekielto ei vielä ehdi vaukuttaa&nbsp; Pohjois- Korean ja USA:n kriisin suhteen, se ehkäisisi tulevaisuuden vastaavat konfliktit, ainakin niiltä osin, joissa kyse on ydinaseiden käytöstä tai niillä uhkailusta.</p> Toissa viikon keskiviikkona, syyskuun 20. päivänä, ydinkieltosopimus avautui allekirjoituksille ja ratifioinnille. YK: n puitteissa tämän vuoden heinäkuussa neuvoteltu sopimus, jonka hyväksyi 122 maata, ei ainoastaan kiellä ydinaseiden kehittämisen, hallussapidon ja käytön vaan myös niillä uhkailun. Jo ensimmäisenä päivänä 51 maata allekirjoitti sopimuksen. Sitten kun 50 maata on sen myös ratifioinut se astuu voimaan. Ydinaseet ovat tämän jälkeen laittomia.

Päivää ennen, YK yleisistunnossa, presidentti Trump uhkaili Pohjois- Koreaa täydellisellä tuholla, mikäli se ei luovu ydinaseistaan. Tilanne Pohjois- Korean ja USA:n välillä on kärjistynyt äärimmilleen. Pohjois- Korea tekee kokeita ei vain raketeilla vaan myös ydinaseilla. Lähiaikoina aseiden oletetaan  voivan saavuttaa USA: n länsirannikko. USA vastaa sotaharjoituksilla ja Etelä- Korean militarisoinnilla. Sekä Kiina, Venäjä, EU, Japani ja Etelä-Korea toivovat neuvotteluratkaisua. Neuvottelupöytää ei vain tunnu löytyvän.

USA:n tavoite on Korean niemimaan ydinasettomuus. Ei kuitenkaan ole todennäköistä että Pohjois- Korea luopuisi aseista, jotka nimenomaan takaavat maan turvallisuuden ja nykyhallinnon säilymisen. Tämä ei tapahtune ainakaan ilman rauhansopimusta ( maat ovat vielä sodassa) ja turvallisuustakeita, erityisesti USA:lta. USA: ssa käydään presidentin uhkailujen ja sotaan valmistautumisen lisäksi keskustelua siitä, voisiko USA "elää" Pohjois- Korean ydinaseiden kanssa. Yleinen ydinasekielto tuntuisi järkevältä ratkaisulta, mutta USA on ydinasekieltosopimuksen voimakkain vastustaja. Miksi näin?

Tällä hetkellä ydinaseiden maailmaa hallitsee v 1970 voimaan tullut ydinsulkusopimus. Se on siitä erikoinen sopimus, että samalla kun se kieltää sen ratifioineilta mailta ydinaseet, se sallii viiden maan- Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja USA- säilyttävän ydinaseensa. Sopimuksessa tosin on pykälä, joka vaatii neuvottelujen aloittamisen ja ydinaseista luopumisen. Aseistariisunta etenee kuitenkin hitaasti ja kyseiset viisi maata sekä kehittävät uusia että modernisoivat vanhoja aseita. Samanaikaisesti ydinaseiden käytön uhka on voimakkaasti lisääntynyt.

Ydinsulkusopimus ei ole pystynyt takaamaan ydinaseriisuntaa. Se ei myöskään ole estänyt ydinaseiden leviämistä. Israel kehitti ydinaseita jo 60- luvulla eikä koskaan ole allekirjoittanut sopimusta. Sama koskee Intiaa ja Pakistania, jotka tekivät ydinsekokeensa 70-ja 80- luvulla. Pohjois- Korea oli sopimuksen jäsen, mutta irrottautui v. 2003 kun USA hyökkäsi Irakiin joukkotuhoaseiden varjolla. On myös maita, jotka ovat luopuneet ydinaseohjelmistaan mm Etelä - Afrikka ja Kazakstan. Libya luopui ydinohjelmastaan, mutta ei silti välttynyt sotatoimista.

USA: n ja muiden ydinasevaltioiden  interesseissä on säilyttää ydinsulkusopimus, koska se antaa heille mahdollisuuden säilyttää ydinaseisiin perustuvan sotilaallisen ylivoimansa. Ydinkieltosopimus nähdään uhkana. Pohjois- Korean tilannetta tuskin ehditään ratkaista ydinkiellon avulla, vaikka sopimus tulisi voimaan välittömästi. Ydinasekielto on kuitenkin kansainvälisen yhteisön poliiittinen vastaus siihen että tietty kaksinaismoraali vallitsee ydinaseiden hallinnassa. Toisilla saa olla, toisilla ei. Jättäytymällä sopimuksen ulkopuolelle, kaikki on sallittua.

Suomi ei ole ollut mukana kieltosopimusneuvotteluissa. Niistä päätettäessä Suomi äänesti tyhjää. Julkisessa keskustelussa Suomen kantaa on puolusteltu sillä, että kieltosopimus heikentäisi ydinsulkusopimusta ja että Nato optio sen myötä voisi estyä. Taustalla on, kaikista juhlapuheista huolimatta, halu olla samassa leirissä USA: n kanssa. Vaihtoehto olisi se 122 maan yhteisö, joka äänesti ydinasekiellon puolesta. Vaikka ydinasekielto ei vielä ehdi vaukuttaa  Pohjois- Korean ja USA:n kriisin suhteen, se ehkäisisi tulevaisuuden vastaavat konfliktit, ainakin niiltä osin, joissa kyse on ydinaseiden käytöstä tai niillä uhkailusta.

]]>
25 http://tarjacronberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243903-ydinasekielto-ehkaisisi-tulevaisuuden-pohjois-koreat#comments Ulkomaat Pohjois-Korea Suomen ulkopolitiikka Ydinaseet Ydinasekielto Yhdysvallat Wed, 04 Oct 2017 14:08:05 +0000 Tarja Cronberg http://tarjacronberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243903-ydinasekielto-ehkaisisi-tulevaisuuden-pohjois-koreat
Pahan akseli - Iran ja Pohjois-Korea http://mmarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243179-pahan-akseli-iran-ja-pohjois-korea George W. Bush otti aikanaan poliittisessa retoriikassa käyttöön termin pahan akseli synonyymina roistovaltiot-käsitteelle. Pohjois-Korea ja Iran olivat itseoikeutettuja ko. listalle. Pahan akselista voidaan olla montaa mieltä. Joillekin Iran on aivan kelpo yhteiskunta, mallimaa, jossa demokratia ja ihmisoikeudet kukoistavat. Musta voidaan väittää valkoiseksi. Niin on ollut esimerkiksi isä-Aurinkoisen aikoina itänaapurissamme. Kymmenien miljoonien viattomien ihmisuhrien luku ei siinä palvonnassa Aurinkoisen hirmuhallitsijan gloriaa himmentänyt. Pahan akseli -termillä ei missään tapauksessa voida luoda kattavaa kuvaa maailman pahuudesta. Yksi on silti varmaa; Pohjois-Korea on pahuuden tyyssijana ykkösluokkaa hirmuhallintonsa vuoksi. Kansaa riivataan juche-aatteen julmuudella, joka ei tunne minkäänlaista sääliä ihmisiä kohtaan. Maa on kuin suljettu vankileiri, jossa yksilöihmisillä laajalti on tuskin eläimenkään arvoa. Jotta ilmiselvät asiat saataisiin ylösalaisin edes jonkun päässä, on tässäkin blogistanissa kirjoittaja, joka tavan takaa innostuneesti hehkuttaa tappaja-kiduttaja Kim-Yong-Unin kansan vankileiriä auvoisena Onnelan-Kaukomaana.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 11 http://mmarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243179-pahan-akseli-iran-ja-pohjois-korea#comments Ihmisoikeudet Kansalaisvapaudet Maailmanrauha Ydinaseet Wed, 20 Sep 2017 19:24:36 +0000 Markku Marttila http://mmarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243179-pahan-akseli-iran-ja-pohjois-korea Ydinaseeton maailma tietäisi sotia ja ihmistuhoa http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242959-ydinaseeton-maailma-tietaisi-sotia-ja-ihmistuhoa <p>Suomessa on arvosteltu kovasti etenkin maan ulkoministeriötä siitä, miksi Suomi ei ole Ruotsin tapaan allekirjoittamassa YK:n ydinasekieltosopimusta.</p><p>Arvostelijoita ovat olleet muun muassa Kosmopolis-lehden päätoimittaja Tytti Erästö Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 15.9.2017 olleessa kirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>Suomestako suunnannäyttäjä Ruotsin ydinasepolitiikalle?</em>&rdquo; (<a href="http://www.hs.fi/paivanlehti/15092017/art-2000005367655.html"><u>HS Mielipide 15.9.2017</u></a>) ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kirjoituksessa otsikolla &rdquo;<em>Suomen tulee allekirjoittaa ydinasekieltosopimus</em>&rdquo; (<a href="http://www.hs.fi/paivanlehti/15092017/art-2000005367658.html"><u>HS Mielipide 15.9.2017</u></a>).</p><p>Kosmopolis-lehti on rauhan-, konfliktin- ja maailmanpolitiikan tutkimuksen aikakauslehti, jota julkaisee Suomen rauhantutkimusyhdistys.</p><p>Tytti Erästö esitti jo vuonna 2016 kannanoton, että Suomen tulisi kannattaa ydinasekieltoa (<a href="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002929867.html"><u>HS Vieraskynä 12.11.2016</u></a>). Hän oli tuolloin tutkijana ydinaseiden vastaista työtä tukevassa Ploughshares Fund -säätiössä Washingtonissa.</p><p>Myös Suomen rauhanjärjestöt - mm. Rauhanliitto - ovat arvostelleet Suomea siitä, ettei Suomi osallistunut New Yorkissa YK:n puitteissa järjestettyihin ydinaseet kieltävän sopimuksen neuvotteluihin (<a href="https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3747069-rauhanjarjestot-tyrmistyneita-suomi-ei-paikalla-ydinasekiellon-neuvotteluissa"><u>Kansan Uutiset 10.7.2017</u></a>).</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Marraskuun alussa 2016 YK:n jäsenmaat äänestivät päätöslauselmasta (päätöslauselma <a href="https://www.un.org/ga/search/view_doc.asp?symbol=A/RES/71/258"><u>71/258</u></a>), jonka sisältö oli aloittaa neuvottelut sopimuksesta, joka kieltäisi ydinaseet maailmasta täysin. 123 valtiota äänesti päätöslauselman puolesta ja 38 vastaan. 16 maata pidättäytyi äänestyksestä, mukana myös Suomi. Vastaan äänesti mm. Australia, sillä sen mukaan niin kauan kuin ydinaseita on, tarvitaan Yhdysvaltain ydinasearsenaalin pelotevaikutetta.</p><p>YK:n yleiskokouksen alaisessa aseistariisunta- ja turvallisuuskomiteassa hyväksytyn päätöslauselman mukaan neuvottelut ydinasekieltosopimuksesta aloitettiin vuoden 2017 maaliskuussa järjestettävässä konferenssissa (27.3.-31.3.2017).</p><p>Konferenssin toisen osion (15.6.-7.7.2017) viimeisenä päivänä 7.7.2017 ydinasekiellon (<a href="http://undocs.org/A/CONF.229/2017/8"><u>A/CONF.229/2017/8</u></a>) puolesta äänesti 122 YK:n jäsenmaata mukana neuvotelluissa olleista 124 maasta (<a href="https://s3.amazonaws.com/unoda-web/wp-content/uploads/2017/07/A.Conf_.229.2017.L.3.Rev_.1.pdf"><u>äänestystulos</u></a>). Vain Alankomaat äänesti päätöstä vastaan, Singapore pidättäytyi äänestyksestä. Sopimus kieltää ydinaseiden kehittämisen, varastoinnin ja niillä uhkaamisen. Suomi ei siis ollut mukana neuvotteluissa Nato-maiden tapaan.</p><p>Ydinaseiden kieltämistä koskeva 10-sivuinen sopimus (<a href="http://undocs.org/A/CONF.229/2017/8"><u>A/CONF.229/2017/8</u></a>) on avoin kaikille YK:n jäsenmaille 20. syyskuuta 2017 alkaen allekirjoitettavaksi YK:n vuosikokouksessa.</p><p>Vaikka ydinaseita hallitsevien maiden eikä Nato-maiden odoteta allekirjoittavan sopimusta, sopimuksen kannattajat uskovat sopimuksen voimaantuloon. Heidän mielestään sopimus on tärkeä askel kohti ydinaseetonta maailmaa.</p><p>Sopimuksen hyväksyminen ja voimaantulo edellyttää vain 50 maan allekirjoitusta. On selvää, että allekirjoittajamaita löytyy vähintään 50 ja sopimus astuisi voimaa 90 vuorokauden kuluttua siitä, kun riittävä määrä allekirjoituksia on.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Kylmän sodan aika toisen maailmansodan jälkeen vuodesta 1945 oli Euroopalle suurta rauhan aikaa. Euroopassa ei sodittu.</p><p>Tuon ajankohdan ainoat sotilaalliset tapahtumat olivat Unkarin kansannousu vuonna 1956 ja Tšekkoslovakian miehitys vuonna 1968 itäblokin sisällä. Unkarin kansannousussa kuolonuhreja arvioidaan olleen 3 500-4 000. Tšekkoslovakian miehityksessä kuolonuhreja arvioidaan olleen hieman yli 200.</p><p>Euroopassa ei ole koskaan sodittu ja tuskin tullaan koskaan sotimaan vähemmän kuin noiden neljän ja puolen vuosikymmenen jälkeisenä aikana toisen maailmansodan jälkeen. Kylmän sodan aikaan ydinaseita Euroopassa riitti, mutta Euroopassa ei sodittu.</p><p>Aika 1990-luvun alusta tähän päivään on puolestaan ollut Euroopassa synkkää sotahistoriaa. Euroopassa on kuollut varovaisimmankin arvion mukaan yli 200&nbsp;000 ihmistä konventionaalisilla aseilla käydyissä sodissa ja sotatapahtumissa. Oikeampi arvio lienee noin 300&nbsp;000 ihmistä.</p><p>Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Euroopan jäätyneissä konflikteissa Georgian Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa, Azerbaidžanin Vuoristo-Karabahissa ja Moldovan Transnistriassa on kuollut jo yli 35 000 ihmistä.</p><p>Kylmän sodan ajan tapaan ydinaseet eivät ole kyenneet enää estämään sotia. Verisimmät sotatapahtumat ovat olleet Jugoslavian hajoamissodat sekä meneillään oleva Ukrainan ja Venäjän välinen sota Itä-Ukrainassa, jossa jo yli 10&nbsp;000 eurooppalaista on saanut surmansa.</p><p>Kaikissa kylmän sodan jälkeisissä sodissa ja sotatapahtumissa osapuolena, alullepanijana tai aktiivisena tekijänä on ollut Venäjä. Venäjä oli tekijä myös Jugoslavian hajoamissodissa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Miksi Euroopassa on sodittu niin, että Euroopasta on tullut kylmän sodan ajan jälkeisessä katsannossa ylivoimaisesti länsimaiden sotaisin alue. Miksi aika 1990-luvun alusta tähän päivään on ollut Euroopassa synkkää sotahistoriaa?</p><p>Siksi, koska niitä valtioita Euroopassa on yhä enemmän, jotka eivät ole enää ydinasepelotteen suojaamia.</p><p>Kylmän sodan aikaan Neuvostoliiton ydinasesuojan alla olivat kaikki Varsovan liiton maat. Yhdysvaltain, Ranskan ja Iso-Britannian ydinasesuojan alla olivat vastaavasti kaikki Nato-maat. Vailla ydinasesuojaa olivat Euroopassa vain Suomi, Ruotsi, Itävalta, Jugoslavia, Sveitsi ja Irlanti sekä pienistä maista Malta ja Kypros. Alue vailla ydinaseiden tuomaa suojaa on pieni, ja ydinaseilla suojaamattomien maiden asema oli molempien blokkien näkökulmasta määritelty status quoksi.</p><p>Nyt tilanne on muuttunut huonommaksi. Niiden maiden lukumäärä, jotka eivät ole ydinasesuojan alla, on kasvanut noin kaksinkertaiseksi. Ydinaseet eivät suojaa Ukrainaa, Georgiaa, Azerbaidžania, Armeniaa, Valko-Venäjää, Serbiaa, Makedoniaa, Bosniaa ja Hertsegovinaa, Maltaa ja Kyprosta eivätkä myöskään Suomea ja Ruotsia. Itävalta, Sveitsi ja Irlanti ovat edelleen myös vailla puolustusliiton ydinasesuojaa, mutta noiden asema on jo sijaintiensa puolesta selkeästi status quo.</p><p>Ydinaseet suojaavat Nato-maita muodostaen korkean kynnyksen hyökkäykselle. Hyökkäys Nato-maahan merkitsee joutumista ydinasehyökkäysuhan kohteeksi. Ongelma Euroopassa ovat nyt ne Nato-maiden ja Venäjän välissä olevat valtiot, jotka eivät ole ydinasepelotteen alla.</p><p>Kaikki kylmän sodan ajan jälkeiset sotatoimet ovat tapahtuneet maissa, jotka eivät ole ydinasepelotteen suojaamia: Jugoslavian hajoamissodat vuosina 1991-1999, Georgian sota vuonna 2008, Itä-Ukrainan sota vuodesta 2014 sekä jäätyneet konfliktit Georgian Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa, Azerbaidžanin Vuoristo-Karabahissa ja Moldovan Transnistriassa.</p><p>Ratkaisevaa siis on, että maa ydinasepelotteen alla. Nato-maat ovat ydinasepelotteen alla eikä niihin hyökätä konventionaalisin asein, koska hyökkääjä ottaisi tällöin riskin joutua ydinaseiskun kohteeksi. Tämä on myös yksi syy, miksi Venäjä vastustaa Naton laajenemista. Venäjän mahdollisuudet vaikuttaa eri maiden asioihin sotilaallisesti kapenisivat.</p><p>On myös muistettava, että ne Nato-maat Euroopassa - kuten Norja, Tanska ja Espanja -, jotka eivät salli ydinaseiden olevan alueellaan, ovat kuitenkin puolustusliiton ydinasevaltojen luoman ydinasepelotteen suojassa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Mitä ihminen on kerran keksinyt, sitä ei voida enää peruuttaa. Ihminen on keksinyt ydinaseet. Enää emme saa niitä keksimättömäksi ja niiden kanssa on meidän elettävä.</p><p>Ydinaseettoman maailman huono puoli on se, että se lisää konventionaalisilla aseilla käytäviä sotia ja samalla sodissa kuolevia ja loukkaantuvia. Olen rauhan mies henkeen ja vereen enkä siksi voi ymmärtää, miksi nimenomaan rauhanliikkeet ovat lähteneet ajamaan ydinasekieltoa. Asiaan liittyy vastaava paradoksi, mikä syntyy, kun luonnonsuojelija ja ilmastonmuutosta vastustava ei kannata hiilipäästötöntä ydinvoimaa.</p><p>On vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka pyrkivät estämään sotia vastustamalla ydinaseita. Ydinaseet vastuullisten ydinasevaltioiden hallitsemana ovat estäneet konventionaalisilla aseilla käytäviä sotia.</p><p>Pasifistin ei pidä vastustaa ydinaseita, päinvastoin. Ongelma ydinaseissa on nyt vain Pohjois-Korean kaltaiset vastuuttomat valtiot.</p><p>Esitän julkisen kiitoksen Suomen ulkoministeriölle, ulkoministeri Timo Soinille ja tasavallan presidentti Sauli Niinistölle viisaasta ja oikein hoidetusta ydinasepolitiikasta.</p><p>Jos kannatat sodatonta Eurooppaa, kannata ydinaseita vastuullisten maiden ylläpitämänä ja koko Euroopan kuulumista ydinasepelotteen alle. Kuuluminen joko Venäjän tai Naton ydinaseiden muodostaman ydinasepelotteen alle.</p> Suomessa on arvosteltu kovasti etenkin maan ulkoministeriötä siitä, miksi Suomi ei ole Ruotsin tapaan allekirjoittamassa YK:n ydinasekieltosopimusta.

Arvostelijoita ovat olleet muun muassa Kosmopolis-lehden päätoimittaja Tytti Erästö Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 15.9.2017 olleessa kirjoituksessa otsikolla ”Suomestako suunnannäyttäjä Ruotsin ydinasepolitiikalle?” (HS Mielipide 15.9.2017) ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kirjoituksessa otsikolla ”Suomen tulee allekirjoittaa ydinasekieltosopimus” (HS Mielipide 15.9.2017).

Kosmopolis-lehti on rauhan-, konfliktin- ja maailmanpolitiikan tutkimuksen aikakauslehti, jota julkaisee Suomen rauhantutkimusyhdistys.

Tytti Erästö esitti jo vuonna 2016 kannanoton, että Suomen tulisi kannattaa ydinasekieltoa (HS Vieraskynä 12.11.2016). Hän oli tuolloin tutkijana ydinaseiden vastaista työtä tukevassa Ploughshares Fund -säätiössä Washingtonissa.

Myös Suomen rauhanjärjestöt - mm. Rauhanliitto - ovat arvostelleet Suomea siitä, ettei Suomi osallistunut New Yorkissa YK:n puitteissa järjestettyihin ydinaseet kieltävän sopimuksen neuvotteluihin (Kansan Uutiset 10.7.2017).

                                                                                           ****

Marraskuun alussa 2016 YK:n jäsenmaat äänestivät päätöslauselmasta (päätöslauselma 71/258), jonka sisältö oli aloittaa neuvottelut sopimuksesta, joka kieltäisi ydinaseet maailmasta täysin. 123 valtiota äänesti päätöslauselman puolesta ja 38 vastaan. 16 maata pidättäytyi äänestyksestä, mukana myös Suomi. Vastaan äänesti mm. Australia, sillä sen mukaan niin kauan kuin ydinaseita on, tarvitaan Yhdysvaltain ydinasearsenaalin pelotevaikutetta.

YK:n yleiskokouksen alaisessa aseistariisunta- ja turvallisuuskomiteassa hyväksytyn päätöslauselman mukaan neuvottelut ydinasekieltosopimuksesta aloitettiin vuoden 2017 maaliskuussa järjestettävässä konferenssissa (27.3.-31.3.2017).

Konferenssin toisen osion (15.6.-7.7.2017) viimeisenä päivänä 7.7.2017 ydinasekiellon (A/CONF.229/2017/8) puolesta äänesti 122 YK:n jäsenmaata mukana neuvotelluissa olleista 124 maasta (äänestystulos). Vain Alankomaat äänesti päätöstä vastaan, Singapore pidättäytyi äänestyksestä. Sopimus kieltää ydinaseiden kehittämisen, varastoinnin ja niillä uhkaamisen. Suomi ei siis ollut mukana neuvotteluissa Nato-maiden tapaan.

Ydinaseiden kieltämistä koskeva 10-sivuinen sopimus (A/CONF.229/2017/8) on avoin kaikille YK:n jäsenmaille 20. syyskuuta 2017 alkaen allekirjoitettavaksi YK:n vuosikokouksessa.

Vaikka ydinaseita hallitsevien maiden eikä Nato-maiden odoteta allekirjoittavan sopimusta, sopimuksen kannattajat uskovat sopimuksen voimaantuloon. Heidän mielestään sopimus on tärkeä askel kohti ydinaseetonta maailmaa.

Sopimuksen hyväksyminen ja voimaantulo edellyttää vain 50 maan allekirjoitusta. On selvää, että allekirjoittajamaita löytyy vähintään 50 ja sopimus astuisi voimaa 90 vuorokauden kuluttua siitä, kun riittävä määrä allekirjoituksia on.

                                                                                           ****

Kylmän sodan aika toisen maailmansodan jälkeen vuodesta 1945 oli Euroopalle suurta rauhan aikaa. Euroopassa ei sodittu.

Tuon ajankohdan ainoat sotilaalliset tapahtumat olivat Unkarin kansannousu vuonna 1956 ja Tšekkoslovakian miehitys vuonna 1968 itäblokin sisällä. Unkarin kansannousussa kuolonuhreja arvioidaan olleen 3 500-4 000. Tšekkoslovakian miehityksessä kuolonuhreja arvioidaan olleen hieman yli 200.

Euroopassa ei ole koskaan sodittu ja tuskin tullaan koskaan sotimaan vähemmän kuin noiden neljän ja puolen vuosikymmenen jälkeisenä aikana toisen maailmansodan jälkeen. Kylmän sodan aikaan ydinaseita Euroopassa riitti, mutta Euroopassa ei sodittu.

Aika 1990-luvun alusta tähän päivään on puolestaan ollut Euroopassa synkkää sotahistoriaa. Euroopassa on kuollut varovaisimmankin arvion mukaan yli 200 000 ihmistä konventionaalisilla aseilla käydyissä sodissa ja sotatapahtumissa. Oikeampi arvio lienee noin 300 000 ihmistä.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Euroopan jäätyneissä konflikteissa Georgian Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa, Azerbaidžanin Vuoristo-Karabahissa ja Moldovan Transnistriassa on kuollut jo yli 35 000 ihmistä.

Kylmän sodan ajan tapaan ydinaseet eivät ole kyenneet enää estämään sotia. Verisimmät sotatapahtumat ovat olleet Jugoslavian hajoamissodat sekä meneillään oleva Ukrainan ja Venäjän välinen sota Itä-Ukrainassa, jossa jo yli 10 000 eurooppalaista on saanut surmansa.

Kaikissa kylmän sodan jälkeisissä sodissa ja sotatapahtumissa osapuolena, alullepanijana tai aktiivisena tekijänä on ollut Venäjä. Venäjä oli tekijä myös Jugoslavian hajoamissodissa.

                                                                                           ****

Miksi Euroopassa on sodittu niin, että Euroopasta on tullut kylmän sodan ajan jälkeisessä katsannossa ylivoimaisesti länsimaiden sotaisin alue. Miksi aika 1990-luvun alusta tähän päivään on ollut Euroopassa synkkää sotahistoriaa?

Siksi, koska niitä valtioita Euroopassa on yhä enemmän, jotka eivät ole enää ydinasepelotteen suojaamia.

Kylmän sodan aikaan Neuvostoliiton ydinasesuojan alla olivat kaikki Varsovan liiton maat. Yhdysvaltain, Ranskan ja Iso-Britannian ydinasesuojan alla olivat vastaavasti kaikki Nato-maat. Vailla ydinasesuojaa olivat Euroopassa vain Suomi, Ruotsi, Itävalta, Jugoslavia, Sveitsi ja Irlanti sekä pienistä maista Malta ja Kypros. Alue vailla ydinaseiden tuomaa suojaa on pieni, ja ydinaseilla suojaamattomien maiden asema oli molempien blokkien näkökulmasta määritelty status quoksi.

Nyt tilanne on muuttunut huonommaksi. Niiden maiden lukumäärä, jotka eivät ole ydinasesuojan alla, on kasvanut noin kaksinkertaiseksi. Ydinaseet eivät suojaa Ukrainaa, Georgiaa, Azerbaidžania, Armeniaa, Valko-Venäjää, Serbiaa, Makedoniaa, Bosniaa ja Hertsegovinaa, Maltaa ja Kyprosta eivätkä myöskään Suomea ja Ruotsia. Itävalta, Sveitsi ja Irlanti ovat edelleen myös vailla puolustusliiton ydinasesuojaa, mutta noiden asema on jo sijaintiensa puolesta selkeästi status quo.

Ydinaseet suojaavat Nato-maita muodostaen korkean kynnyksen hyökkäykselle. Hyökkäys Nato-maahan merkitsee joutumista ydinasehyökkäysuhan kohteeksi. Ongelma Euroopassa ovat nyt ne Nato-maiden ja Venäjän välissä olevat valtiot, jotka eivät ole ydinasepelotteen alla.

Kaikki kylmän sodan ajan jälkeiset sotatoimet ovat tapahtuneet maissa, jotka eivät ole ydinasepelotteen suojaamia: Jugoslavian hajoamissodat vuosina 1991-1999, Georgian sota vuonna 2008, Itä-Ukrainan sota vuodesta 2014 sekä jäätyneet konfliktit Georgian Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa, Azerbaidžanin Vuoristo-Karabahissa ja Moldovan Transnistriassa.

Ratkaisevaa siis on, että maa ydinasepelotteen alla. Nato-maat ovat ydinasepelotteen alla eikä niihin hyökätä konventionaalisin asein, koska hyökkääjä ottaisi tällöin riskin joutua ydinaseiskun kohteeksi. Tämä on myös yksi syy, miksi Venäjä vastustaa Naton laajenemista. Venäjän mahdollisuudet vaikuttaa eri maiden asioihin sotilaallisesti kapenisivat.

On myös muistettava, että ne Nato-maat Euroopassa - kuten Norja, Tanska ja Espanja -, jotka eivät salli ydinaseiden olevan alueellaan, ovat kuitenkin puolustusliiton ydinasevaltojen luoman ydinasepelotteen suojassa.

                                                                                           ****

Mitä ihminen on kerran keksinyt, sitä ei voida enää peruuttaa. Ihminen on keksinyt ydinaseet. Enää emme saa niitä keksimättömäksi ja niiden kanssa on meidän elettävä.

Ydinaseettoman maailman huono puoli on se, että se lisää konventionaalisilla aseilla käytäviä sotia ja samalla sodissa kuolevia ja loukkaantuvia. Olen rauhan mies henkeen ja vereen enkä siksi voi ymmärtää, miksi nimenomaan rauhanliikkeet ovat lähteneet ajamaan ydinasekieltoa. Asiaan liittyy vastaava paradoksi, mikä syntyy, kun luonnonsuojelija ja ilmastonmuutosta vastustava ei kannata hiilipäästötöntä ydinvoimaa.

On vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka pyrkivät estämään sotia vastustamalla ydinaseita. Ydinaseet vastuullisten ydinasevaltioiden hallitsemana ovat estäneet konventionaalisilla aseilla käytäviä sotia.

Pasifistin ei pidä vastustaa ydinaseita, päinvastoin. Ongelma ydinaseissa on nyt vain Pohjois-Korean kaltaiset vastuuttomat valtiot.

Esitän julkisen kiitoksen Suomen ulkoministeriölle, ulkoministeri Timo Soinille ja tasavallan presidentti Sauli Niinistölle viisaasta ja oikein hoidetusta ydinasepolitiikasta.

Jos kannatat sodatonta Eurooppaa, kannata ydinaseita vastuullisten maiden ylläpitämänä ja koko Euroopan kuulumista ydinasepelotteen alle. Kuuluminen joko Venäjän tai Naton ydinaseiden muodostaman ydinasepelotteen alle.

]]>
71 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242959-ydinaseeton-maailma-tietaisi-sotia-ja-ihmistuhoa#comments Kotimaa Euroopan turvallisuus Nato Venäjän uhka Ydinaseet Ydinasekielto Sat, 16 Sep 2017 12:47:12 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242959-ydinaseeton-maailma-tietaisi-sotia-ja-ihmistuhoa
Kim Jong-un saanee ydinpelotteensa http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242956-kim-jong-un-saanee-ydinpelotteensa <p>Pohjois-Korea laukaisi jälleen ohjuksen, joka lensi Japanin yli Tyyneen valtamereen. Amerikkalainen asiantuntija myös vahvisti jokin aika sitten pohjois-korealaisten väitteen, että he ovat laukaisseet vetypommin. Presidentti Trump on joka kokeen jälkeen uhkaillut Pohjois-Koreaa twiiteissään. Pohjois-Korea on puolestaan uhonnut upottaa Japanin mereen.</p><p>Mihin tämä johtaa? Pohjois-Korea on hermostunut uusista taloudellisista pakotteista, joita maalle on asetettu sen ydinase- ja ohjuskokeiden hillitsemiseksi. USA vaatii Venäjää ja Kiinaa puuttumaan kumppaninsa tekemisiin. Toistaiseksi nämä ovat tyytyneet vain tuomitsemaan kokeet. Kiina ei katso olevansa tämän konfliktin osapuoli. Tosin sillä on suuri intressi asiassa, sillä jos Pohjois-Koreassa tapahtuisi vallankeikaus tai muu katastrofi vaarana olisi, että Kiinaan pyrkisi miljoonia nälkäisiä pakolaisia.</p><p>Toki Kiinassa ei päde eurooppalaistyylinen avointen rajojen politiikka, joka sallii taikasanan lausumisen jälkeen vapaan kävelyn rajan yli. Kuitenkin Kiinan tapainen diktatuurikin haluaa välttää humanistisen katastrofin rajoillaan, vaikka se ei olekaan kovin herkkä ulkomaiden paheksumiselle.</p><p>Vaikka Trump uhkaili Pohjois-Koreaa tulella ja raivolla, Kim Jong-un on jatkanut ydinaseohjelmaansa puheista piittaamatta. Eräs seuraus on ollut&nbsp; se, että Trump on alkanut paljastua lähinnä suurisuiseksi tyhjänpuhujaksi &ndash; arvovaltatappio sekä hänelle että USA:lle. Ilmeisesti Trump ymmärtää, että järjettömyydelläkin on teoista puheen ollen rajansa, tai sitten maan hallinnossa on jokin jarru presidentille, jos tämä uhkaa maailmanrauhaa. Tosin täytyy muistaa, että konflikti on käynnissä edelleen, ja mitä tahansa voi tapahtua.</p><p>Etelä-Korea on väläytellyt jopa Kim Jong-unin murhaamista. Diktaattorin tappaminen ei ole helppoa, ellei tekijä tule lähipiiristä. On kuitenkin vaikea uskoa, että diktaattorin varjossa kasvaisi itsenäisiä toimijoita, jotka ryhtyisivät tällaiseen tekoon. Diktaattorin jatkaminen virassaan on lähipiirinkin etu.</p><p>Etelä-Korean ja kumppaneiden on huomattava, että Kim Jong-unin kaataminen johtaisi arvaamattomaan tilanteeseen, jopa kostoiskuun. Onhan nähty, että diktaattorin suistaminen vallasta voi johtaa kaaokseen ja sisällissotaan. Juuri tällaista Kiina kammoaa. Ja tuskinpa se on Etelä-Korean, Japanin tai USA:nkaan etu.</p><p>Kim Jong-un on ilmaissut tavoitteekseen pyrkimyksen &quot;voiman tasapainoon&rdquo; Yhdysvaltojen kanssa. &quot;Lopullinen tavoitteemme on saada aikaan tilanne, jossa Yhdysvaltain johtajat eivät uskalla puhua sotilaallisesta vaihtoehdosta Pohjois-Korean suhteen, Kim kommentoi&quot; (IS 16.9.).</p><p>Nyt näyttääkin siltä, että Kim Jong-un saa ydinpelotteensa USA:n ja muidenkaan maiden voimatta sitä estää. Tähän meidän on tyytyminen &ndash; ellei Trump toisin päätä. Silloin maailma saisi pahimmassa tapauksessa riesakseen ydinsodan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Pohjois-Korea laukaisi jälleen ohjuksen, joka lensi Japanin yli Tyyneen valtamereen. Amerikkalainen asiantuntija myös vahvisti jokin aika sitten pohjois-korealaisten väitteen, että he ovat laukaisseet vetypommin. Presidentti Trump on joka kokeen jälkeen uhkaillut Pohjois-Koreaa twiiteissään. Pohjois-Korea on puolestaan uhonnut upottaa Japanin mereen.

Mihin tämä johtaa? Pohjois-Korea on hermostunut uusista taloudellisista pakotteista, joita maalle on asetettu sen ydinase- ja ohjuskokeiden hillitsemiseksi. USA vaatii Venäjää ja Kiinaa puuttumaan kumppaninsa tekemisiin. Toistaiseksi nämä ovat tyytyneet vain tuomitsemaan kokeet. Kiina ei katso olevansa tämän konfliktin osapuoli. Tosin sillä on suuri intressi asiassa, sillä jos Pohjois-Koreassa tapahtuisi vallankeikaus tai muu katastrofi vaarana olisi, että Kiinaan pyrkisi miljoonia nälkäisiä pakolaisia.

Toki Kiinassa ei päde eurooppalaistyylinen avointen rajojen politiikka, joka sallii taikasanan lausumisen jälkeen vapaan kävelyn rajan yli. Kuitenkin Kiinan tapainen diktatuurikin haluaa välttää humanistisen katastrofin rajoillaan, vaikka se ei olekaan kovin herkkä ulkomaiden paheksumiselle.

Vaikka Trump uhkaili Pohjois-Koreaa tulella ja raivolla, Kim Jong-un on jatkanut ydinaseohjelmaansa puheista piittaamatta. Eräs seuraus on ollut  se, että Trump on alkanut paljastua lähinnä suurisuiseksi tyhjänpuhujaksi – arvovaltatappio sekä hänelle että USA:lle. Ilmeisesti Trump ymmärtää, että järjettömyydelläkin on teoista puheen ollen rajansa, tai sitten maan hallinnossa on jokin jarru presidentille, jos tämä uhkaa maailmanrauhaa. Tosin täytyy muistaa, että konflikti on käynnissä edelleen, ja mitä tahansa voi tapahtua.

Etelä-Korea on väläytellyt jopa Kim Jong-unin murhaamista. Diktaattorin tappaminen ei ole helppoa, ellei tekijä tule lähipiiristä. On kuitenkin vaikea uskoa, että diktaattorin varjossa kasvaisi itsenäisiä toimijoita, jotka ryhtyisivät tällaiseen tekoon. Diktaattorin jatkaminen virassaan on lähipiirinkin etu.

Etelä-Korean ja kumppaneiden on huomattava, että Kim Jong-unin kaataminen johtaisi arvaamattomaan tilanteeseen, jopa kostoiskuun. Onhan nähty, että diktaattorin suistaminen vallasta voi johtaa kaaokseen ja sisällissotaan. Juuri tällaista Kiina kammoaa. Ja tuskinpa se on Etelä-Korean, Japanin tai USA:nkaan etu.

Kim Jong-un on ilmaissut tavoitteekseen pyrkimyksen "voiman tasapainoon” Yhdysvaltojen kanssa. "Lopullinen tavoitteemme on saada aikaan tilanne, jossa Yhdysvaltain johtajat eivät uskalla puhua sotilaallisesta vaihtoehdosta Pohjois-Korean suhteen, Kim kommentoi" (IS 16.9.).

Nyt näyttääkin siltä, että Kim Jong-un saa ydinpelotteensa USA:n ja muidenkaan maiden voimatta sitä estää. Tähän meidän on tyytyminen – ellei Trump toisin päätä. Silloin maailma saisi pahimmassa tapauksessa riesakseen ydinsodan.

 

 

]]>
22 http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242956-kim-jong-un-saanee-ydinpelotteensa#comments Ulkomaat Pohjois-Korea Ydinaseet Sat, 16 Sep 2017 11:54:00 +0000 Pekka Pihlanto http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242956-kim-jong-un-saanee-ydinpelotteensa
Pohjois-Korean kuritus on läntisen kulttuurin puolustushyökkäys? http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241240-pohjois-korean-kuritus-on-lantisen-kulttuurin-puolustushyokkays <p>Kiina nousi mailman suurimmaksi taloudeksi jo vuonna 2014 - PPP-korjattuna kansantalouden kuvaajana. Korean niemimaa on Kiinan suora jatke - maantietellisesti. Kiina on molempien Koreoiden suurin kauppakumppani, on myös paljon yhteistä historiaa - alkaen japanilaisten hirmumiehityksestä - aina Nanjingin verilöylyihin asti **.&nbsp;</p><p><strong>Kiinalla on Koreoiden osalta yksi selkeä tavoite - poistattaa kaikki kolmannen sotakoneen taistelu- ja hyökkäysvoimat pois koko niemimaalta. Onkin odotettavissa, että kun US presidentti Donald Trump pääsee &quot;venäjän epäilysavuista eroon&quot;, tekee hän muutamia suuria diilejä - yksi niistä on taistelujoukoin vetäytyminen Etelä-Koreasta.</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nyt on meneillään West trolling -uutisointina ja toisaalta läntisen kulttuurin voimakas puolustushyökkäys!</strong></p><p>Lännenmies edustaa maailmamme ihmispopulaatiosta vain vajaat 20 prosenttia, jo pelkästään kiinalaisia on enemmän. Viime vuosisata oli amerikklaisten ja lännen kulutusjuhlaa - seurauksena tunnetut ympäristöongelmat, paljolti läntisen ylikulutuksen per capita syillä. Nyt ympäristöongelmien lisääjäksi ovat nousseet myös nousevat talousvaltiot - Kiina etunenässä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nyt uutisoidaan Trumpin atomiaseiden käyttömahdollisuudesta</strong></p><p>Ote Helsingin Sanomista ---</p><ol><li>&quot; ... Trump on uhannut diktatuuria &rdquo;tulella ja raivolla&rdquo; ja viimeksi perjantaina hän tviittasi, että että &rdquo;sotilaalliset keinot ovat nyt täydessä valmiudessa ja viritettyinä, mikäli Pohjois-Korea toimii epäviisaasti&rdquo;.</li><li>Ydinaseet on tarkoitettu pelotteiksi. Koko ydinasevarustelun idea perustuu sille, ettei ydinaseita tarvitsisi koskaan laukaista. ... &quot; -<a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005322782.html?share=630421c9b37984cb46f4f8e739eb7e39">HS</a></li></ol><p>...</p><p>Toisaalla Yle julkisti herättävän henkilödokumentin Pohjois-Korean &quot;yksinvaltiaasta&quot; <strong>Kim Jong-Un</strong>&#39; sta - dokumentti oli läntisen ohjelmakoordinaattorin tuotantoa ... ~&nbsp;http://areena.yle.fi/1-3397730​&nbsp; <a href="http://areena.yle.fi/1-3397730">LINKKI</a> - dokumentti kuuluu ehdottomasti katseltavien joukkoon - uskoisin, että monien silmät aukeavat erilaiseen kulttuurinäköalaan. On tosiaan huomattavaa, että läntistä kulttuuria edustaa maailmassa vain vajaa 20 prosenttia ihmispopulaatiosta!</p><p>&nbsp;</p><p>Liitän tähän kaksi keskusteluketjua - toinen foorumista, jossa <em>oman nimen käyttö on pakollista</em> ja toisen, jossa voi esiintyä pelkällä <em>nimimerkillä</em> - mielestäni nuo nimettömät komentit edustavat suhteellisen tyypillistä asialaatua, mitä osallistuvista &quot;syvistä riveistä&quot; lähtee, valitettavasti ---&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>1 ~&nbsp;http://www.tiede.fi/keskustelu/72540/hakeeko-usa-hyokkayssyyta-pohjois-koreaan?changed=1502612628​ - 315 kommenttia ...&nbsp;</p><p>2 ~&nbsp;http://www.tiede.fi/keskustelu/55395/ketju/usa_lupa_tappaa_suvereeni_maailmanpoliisi?changed=1502612361&nbsp;- 54 kommenttia ...&nbsp;</p><p>.</p><p>3 ~&nbsp;http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235689-kaynnistyyko-korean-sota-vaihe-ii-uho​ - 109 kommenttia ...</p><p>4 ~&nbsp;http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235755-pohjois-korea-sailytti-kasvonsa-ja-riisui-donald-trumpin&nbsp;- 124 kommenttia ...</p><p>5 ~&nbsp;http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239705-hakeeko-usa-hyokkayssyyta-pohjois-koreaan&nbsp;- 118 kommenttia ...&nbsp;</p><p>6 ~&nbsp;http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/126922-mita-yhteista-pohjois-korea-ja-israel&nbsp;- 47 kommenttia ...&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kuinka <em>aggressiivisesti lännenmies puolustaa reviiriään</em> ja miten siinä käytetään hyväksi <em>West trolling tyyppistä manipulaatiota</em>, jopa propagandaa? Tässä se kaikkien kysymysten äiti, jolla on suuri merkitys maailmanrauhan säilymiseen tai säilymättömiin.</p><p>Esitän lopuksi ydinkysymyksen - Mikä valtio on sotinut eniten maailmassa viimeisen 60 vuoden aikana - vierläpä kaupana omilta rajoiltaan?</p><p>.</p><p>~&nbsp;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/06/ulkolinja-kuka-kim-jong-un​ - Kuka ja mikä Kim?</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä - kirjoitettu tällä kertaa Raumalta - Villa Kalliorannasta</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kiina nousi mailman suurimmaksi taloudeksi jo vuonna 2014 - PPP-korjattuna kansantalouden kuvaajana. Korean niemimaa on Kiinan suora jatke - maantietellisesti. Kiina on molempien Koreoiden suurin kauppakumppani, on myös paljon yhteistä historiaa - alkaen japanilaisten hirmumiehityksestä - aina Nanjingin verilöylyihin asti **. 

Kiinalla on Koreoiden osalta yksi selkeä tavoite - poistattaa kaikki kolmannen sotakoneen taistelu- ja hyökkäysvoimat pois koko niemimaalta. Onkin odotettavissa, että kun US presidentti Donald Trump pääsee "venäjän epäilysavuista eroon", tekee hän muutamia suuria diilejä - yksi niistä on taistelujoukoin vetäytyminen Etelä-Koreasta.

 

Nyt on meneillään West trolling -uutisointina ja toisaalta läntisen kulttuurin voimakas puolustushyökkäys!

Lännenmies edustaa maailmamme ihmispopulaatiosta vain vajaat 20 prosenttia, jo pelkästään kiinalaisia on enemmän. Viime vuosisata oli amerikklaisten ja lännen kulutusjuhlaa - seurauksena tunnetut ympäristöongelmat, paljolti läntisen ylikulutuksen per capita syillä. Nyt ympäristöongelmien lisääjäksi ovat nousseet myös nousevat talousvaltiot - Kiina etunenässä.

 

Nyt uutisoidaan Trumpin atomiaseiden käyttömahdollisuudesta

Ote Helsingin Sanomista ---

  1. " ... Trump on uhannut diktatuuria ”tulella ja raivolla” ja viimeksi perjantaina hän tviittasi, että että ”sotilaalliset keinot ovat nyt täydessä valmiudessa ja viritettyinä, mikäli Pohjois-Korea toimii epäviisaasti”.
  2. Ydinaseet on tarkoitettu pelotteiksi. Koko ydinasevarustelun idea perustuu sille, ettei ydinaseita tarvitsisi koskaan laukaista. ... " -HS

...

Toisaalla Yle julkisti herättävän henkilödokumentin Pohjois-Korean "yksinvaltiaasta" Kim Jong-Un' sta - dokumentti oli läntisen ohjelmakoordinaattorin tuotantoa ... ~ http://areena.yle.fi/1-3397730​  LINKKI - dokumentti kuuluu ehdottomasti katseltavien joukkoon - uskoisin, että monien silmät aukeavat erilaiseen kulttuurinäköalaan. On tosiaan huomattavaa, että läntistä kulttuuria edustaa maailmassa vain vajaa 20 prosenttia ihmispopulaatiosta!

 

Liitän tähän kaksi keskusteluketjua - toinen foorumista, jossa oman nimen käyttö on pakollista ja toisen, jossa voi esiintyä pelkällä nimimerkillä - mielestäni nuo nimettömät komentit edustavat suhteellisen tyypillistä asialaatua, mitä osallistuvista "syvistä riveistä" lähtee, valitettavasti --- 

 

1 ~ http://www.tiede.fi/keskustelu/72540/hakeeko-usa-hyokkayssyyta-pohjois-koreaan?changed=1502612628​ - 315 kommenttia ... 

2 ~ http://www.tiede.fi/keskustelu/55395/ketju/usa_lupa_tappaa_suvereeni_maailmanpoliisi?changed=1502612361 - 54 kommenttia ... 

.

3 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235689-kaynnistyyko-korean-sota-vaihe-ii-uho​ - 109 kommenttia ...

4 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235755-pohjois-korea-sailytti-kasvonsa-ja-riisui-donald-trumpin - 124 kommenttia ...

5 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239705-hakeeko-usa-hyokkayssyyta-pohjois-koreaan - 118 kommenttia ... 

6 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/126922-mita-yhteista-pohjois-korea-ja-israel - 47 kommenttia ... 

 

Kuinka aggressiivisesti lännenmies puolustaa reviiriään ja miten siinä käytetään hyväksi West trolling tyyppistä manipulaatiota, jopa propagandaa? Tässä se kaikkien kysymysten äiti, jolla on suuri merkitys maailmanrauhan säilymiseen tai säilymättömiin.

Esitän lopuksi ydinkysymyksen - Mikä valtio on sotinut eniten maailmassa viimeisen 60 vuoden aikana - vierläpä kaupana omilta rajoiltaan?

.

~ https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/06/ulkolinja-kuka-kim-jong-un​ - Kuka ja mikä Kim?

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä - kirjoitettu tällä kertaa Raumalta - Villa Kalliorannasta

]]>
126 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241240-pohjois-korean-kuritus-on-lantisen-kulttuurin-puolustushyokkays#comments Kiinalaisten vuosisata Pohjois-Korea Uhkaaminen Ydinaseet Yhdysvallat Sun, 13 Aug 2017 08:51:30 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241240-pohjois-korean-kuritus-on-lantisen-kulttuurin-puolustushyokkays
Umpikujasta ratkaisuihin Pohjois-Koreassa http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241066-umpikujasta-ratkaisuihin-pohjois-koreassa <p>Me olemme nopeasti lähestymässä tilannetta, jota harva haluaisi olla todistamassa. Pohjois-Korean ydinasevalmistelujen odotettua nopeamman etenemisen vuoksi maailma on uuden sotilaallisen konfliktin kynnyksellä Donald Trumpin toimiessa Yhdysvaltain presidenttinä.</p><p><em>Eskaloituvan konfliktin riski</em></p><p>Vaikka taustalla on YK:n turvallisuusneuvoston yksimielinen päätös uusista Pohjois-Korean vastaisista pakotteista, ne eivät selvästikään riitä hillitsemään maan asekehittelyohjelman eteenpäinviemistä. Näköpiirissä ei ole myöskään niin tehokasta Kiinan ja Yhdysvaltojen yhteistyötä Kimien dynastian kuriin saattamiseksi tai jopa kaatamiseksi, että uhka saataisiin purettua tätä kautta. Maat ovat vielä liiaksi kiinni Korean sodan ajoilta periytyneissä geopoliittisissa asetelmissa, eikä niiden kesken muutoinkaan vallitse riittävää luottamusta.</p><p>Todennäköisimmäksi vaihtoehdoksi näyttää siten ikävä kyllä jäävän kiristyvä sanasota ja aseellinen uhittelu Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen välillä, joka aikansa edettyään johtaa Yhdysvaltojen aseelliseen iskuun Pohjois-Korean ydinlaitoksia ja ohjusasemia vastaan sekä Pohjois-Korean vastatoimiin. Jos näin käy, Kiina pyrkii todennäköisesti pysymään mahdollisuuksien mukaan sivussa tapahtumista. Konfliktin laajeneminen on kuitenkin hiuskarvan varassa sekä Korean niemimaalla että muualla. Maailmalla on nykyisin paljon toimijoita, jotka ovat valmiit käyttämään opportunistisesti hyväkseen Yhdysvaltojen päähuomion keskittymistä Korean tapahtumiin.</p><p><em>Teitä jännityksen purkamiseen</em></p><p>Toki sekin on vielä mahdollista, että uhkaava konflikti jää Kim Yong-unin ja Donald Trumpin keskinäisen verbaalisen kukkotappelun tasolle ja että kulissien takaisen diplomatian avulla sovitaan sellaisista Kimien dynastialle maksettavista lunnasrahoista, joiden turvin tilanne saadaan jälleen rauhoittumaan hetkeksi.</p><p>Riskit ovat kuitenkin sen verran suuret, että on pakko toivoa Yhdysvaltojen ulkoasioiden ja puolustushallinnon löytävän presidentistään huolimatta keinot kriisin aikuismaiseen käsittelyyn. Lisäksi on syytä toivoa, että Japani, Etelä-Korea ja muut Yhdysvaltojen liittolaiset &ndash; EU ja Naton eurooppalaiset jäsenmaat mukaanluettuina &ndash; yrittävät omalta osaltaan kannustaa Yhdysvaltoja maltilliseen etenemiseen.</p><p>Kiinan osalta on pakko toivoa, että maan johto pitää maansa ja taloutensa rauhanomaista rakentamista ainakin toistaiseksi ensisijaisena tehtävänään niin, että se on valmis tekemään tosissaan töitä Korean niemimaalla puhkeavan sotilaallisen konfliktin estämiseksi. Venäjän osalta on pakko toivoa, ettei Kreml odota Korean kriisin kärjistymisen lisäävän sen operatiivista liikkumavaraa Euroopassa, vaan tunnistaa sodan myös itseään vastaan kohdistuvaksi uhaksi.</p><p>Parasta tietenkin olisi, jos suurvallat pääsisivät irti yli kuuden vuosikymmenen takaisen Korean sodan tuloksena muodostuneista etupiiriasetelmista sekä kykenisivät yhdessä tukemaan Koreoiden jälleenyhdistymistä ja maan kehittymistä taloudellisesti kukoistavana, demokraattisesti hallittuna, kestävästi kehittyvänä ja rauhaa edistävänä toimijana. Mutta tähän pääseminen edellyttää jo aivan uudenlaista viisautta ja taitoa suurvaltojen johdossa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Me olemme nopeasti lähestymässä tilannetta, jota harva haluaisi olla todistamassa. Pohjois-Korean ydinasevalmistelujen odotettua nopeamman etenemisen vuoksi maailma on uuden sotilaallisen konfliktin kynnyksellä Donald Trumpin toimiessa Yhdysvaltain presidenttinä.

Eskaloituvan konfliktin riski

Vaikka taustalla on YK:n turvallisuusneuvoston yksimielinen päätös uusista Pohjois-Korean vastaisista pakotteista, ne eivät selvästikään riitä hillitsemään maan asekehittelyohjelman eteenpäinviemistä. Näköpiirissä ei ole myöskään niin tehokasta Kiinan ja Yhdysvaltojen yhteistyötä Kimien dynastian kuriin saattamiseksi tai jopa kaatamiseksi, että uhka saataisiin purettua tätä kautta. Maat ovat vielä liiaksi kiinni Korean sodan ajoilta periytyneissä geopoliittisissa asetelmissa, eikä niiden kesken muutoinkaan vallitse riittävää luottamusta.

Todennäköisimmäksi vaihtoehdoksi näyttää siten ikävä kyllä jäävän kiristyvä sanasota ja aseellinen uhittelu Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen välillä, joka aikansa edettyään johtaa Yhdysvaltojen aseelliseen iskuun Pohjois-Korean ydinlaitoksia ja ohjusasemia vastaan sekä Pohjois-Korean vastatoimiin. Jos näin käy, Kiina pyrkii todennäköisesti pysymään mahdollisuuksien mukaan sivussa tapahtumista. Konfliktin laajeneminen on kuitenkin hiuskarvan varassa sekä Korean niemimaalla että muualla. Maailmalla on nykyisin paljon toimijoita, jotka ovat valmiit käyttämään opportunistisesti hyväkseen Yhdysvaltojen päähuomion keskittymistä Korean tapahtumiin.

Teitä jännityksen purkamiseen

Toki sekin on vielä mahdollista, että uhkaava konflikti jää Kim Yong-unin ja Donald Trumpin keskinäisen verbaalisen kukkotappelun tasolle ja että kulissien takaisen diplomatian avulla sovitaan sellaisista Kimien dynastialle maksettavista lunnasrahoista, joiden turvin tilanne saadaan jälleen rauhoittumaan hetkeksi.

Riskit ovat kuitenkin sen verran suuret, että on pakko toivoa Yhdysvaltojen ulkoasioiden ja puolustushallinnon löytävän presidentistään huolimatta keinot kriisin aikuismaiseen käsittelyyn. Lisäksi on syytä toivoa, että Japani, Etelä-Korea ja muut Yhdysvaltojen liittolaiset – EU ja Naton eurooppalaiset jäsenmaat mukaanluettuina – yrittävät omalta osaltaan kannustaa Yhdysvaltoja maltilliseen etenemiseen.

Kiinan osalta on pakko toivoa, että maan johto pitää maansa ja taloutensa rauhanomaista rakentamista ainakin toistaiseksi ensisijaisena tehtävänään niin, että se on valmis tekemään tosissaan töitä Korean niemimaalla puhkeavan sotilaallisen konfliktin estämiseksi. Venäjän osalta on pakko toivoa, ettei Kreml odota Korean kriisin kärjistymisen lisäävän sen operatiivista liikkumavaraa Euroopassa, vaan tunnistaa sodan myös itseään vastaan kohdistuvaksi uhaksi.

Parasta tietenkin olisi, jos suurvallat pääsisivät irti yli kuuden vuosikymmenen takaisen Korean sodan tuloksena muodostuneista etupiiriasetelmista sekä kykenisivät yhdessä tukemaan Koreoiden jälleenyhdistymistä ja maan kehittymistä taloudellisesti kukoistavana, demokraattisesti hallittuna, kestävästi kehittyvänä ja rauhaa edistävänä toimijana. Mutta tähän pääseminen edellyttää jo aivan uudenlaista viisautta ja taitoa suurvaltojen johdossa.

]]>
12 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241066-umpikujasta-ratkaisuihin-pohjois-koreassa#comments Pohjois-Korea Sodan uhka Ydinaseet Wed, 09 Aug 2017 06:18:26 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241066-umpikujasta-ratkaisuihin-pohjois-koreassa
Muistathan 6. ja 9. elokuuta? Ne USA:n atomipommikokeet http://juhaniharjunharja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240937-muistathan-6-ja-9-elokuuta-ne-usan-atomipommikokeet <p><strong>Hiroshima ja Nagasaki ovat kaksi japanilaista kaupunkia, joita kumpaakin vastaan Yhdysvallat hyökkäsi atomipommilla elokuussa vuonna 1945 (Hiroshima 6. elokuuta ja Nagasaki 9. elokuuta). Ne ovat ainoat kohteet ihmiskunnan historiassa, joita vastaan ydinpommia on käytetty sodassa.&nbsp; </strong></p><p><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiroshiman_ja_Nagasakin_pommitukset"><strong>https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiroshiman_ja_Nagasakin_pommitukset</strong></a></p><p>Tuosta sotarikoksesta ihmiskuntaa ja ihmisyyttä kohtaan on jo noin 72 vuotta, mutta tästä sotarikoksesta ei ole vieläkään annettu minkään moista tuomiota Setä Samulille. Päinvastoinhan tässä on tainnut käydä: kilvan on moneen otteeseen ylistetty Yhdysvaltoja tästä &quot;sankariteosta&quot;. Malliakin tästä on tavallaan otettu monissa maissa ja sotaliitoissa erityisesti ydinasekilvan muodossa (Nato yksi sellaisista).&nbsp;<br /><br />On kuitenkin ihmisiä, jotka ovat vakavasti huolestuneet militarismin nykyisestä kasvutrendistä. Avaruutemme piti olla rauhan avaruus, mutta noin vain sinnekin on kuskattu monen moista tappamiseen soveltuvaa teknologiaa. Yhdysvaltain sukkulaohjelmaa jatketaan puheista huolimatta: X-378-minisukkula on USA:n sotavoimien yksi miehittämättömistä sukkuloista, joka salaisesti ja vaivihkaa oli häärinyt noin 300 kilometrin korkeudessa hulppeat 718 vuorokautta palattuaan maankamaralle 7. toukokuuta. Nämä minisukkulat ovat ovat erityisenä apuna kehiteltäessä uusia sotimaan soveltuvia satelliitteja Telluksemme taivaalle. Mitä kaikkea kenraalit kehittelevätkään, emme vielä tiedä. Mutta mitään rauhanomaista ja ihmiskuntaa kehittävää tuskin on odotettavissa.<br /><br /><strong>Vaikka eri maiden kenraalit ja heidän häntyrinsä touhuavatkin edelleen innolla ihmisten tappamisen tantereilla, on syytä anta tuolle kornille touhulle vastatuulta. Osallistumalla eri rauhantapahtumiin tuo tuuli voi hyvinkin viilentää militaristien kuumentuneita kalloja. Ohessa on yksi tapahtuma, jolla tuota viilentämistä voi aloitella:<br /><br /><a href="https://www.rauhanpuolustajat.org/events/hiroshima-paiva-suomi/">https://www.rauhanpuolustajat.org/events/hiroshima-paiva-suomi/</a> </strong></p><p><strong><img alt="cool" height="23" src="http://juhaniharjunharja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/shades_smile.png" title="cool" width="23" /></strong><br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hiroshima ja Nagasaki ovat kaksi japanilaista kaupunkia, joita kumpaakin vastaan Yhdysvallat hyökkäsi atomipommilla elokuussa vuonna 1945 (Hiroshima 6. elokuuta ja Nagasaki 9. elokuuta). Ne ovat ainoat kohteet ihmiskunnan historiassa, joita vastaan ydinpommia on käytetty sodassa. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiroshiman_ja_Nagasakin_pommitukset

Tuosta sotarikoksesta ihmiskuntaa ja ihmisyyttä kohtaan on jo noin 72 vuotta, mutta tästä sotarikoksesta ei ole vieläkään annettu minkään moista tuomiota Setä Samulille. Päinvastoinhan tässä on tainnut käydä: kilvan on moneen otteeseen ylistetty Yhdysvaltoja tästä "sankariteosta". Malliakin tästä on tavallaan otettu monissa maissa ja sotaliitoissa erityisesti ydinasekilvan muodossa (Nato yksi sellaisista). 

On kuitenkin ihmisiä, jotka ovat vakavasti huolestuneet militarismin nykyisestä kasvutrendistä. Avaruutemme piti olla rauhan avaruus, mutta noin vain sinnekin on kuskattu monen moista tappamiseen soveltuvaa teknologiaa. Yhdysvaltain sukkulaohjelmaa jatketaan puheista huolimatta: X-378-minisukkula on USA:n sotavoimien yksi miehittämättömistä sukkuloista, joka salaisesti ja vaivihkaa oli häärinyt noin 300 kilometrin korkeudessa hulppeat 718 vuorokautta palattuaan maankamaralle 7. toukokuuta. Nämä minisukkulat ovat ovat erityisenä apuna kehiteltäessä uusia sotimaan soveltuvia satelliitteja Telluksemme taivaalle. Mitä kaikkea kenraalit kehittelevätkään, emme vielä tiedä. Mutta mitään rauhanomaista ja ihmiskuntaa kehittävää tuskin on odotettavissa.

Vaikka eri maiden kenraalit ja heidän häntyrinsä touhuavatkin edelleen innolla ihmisten tappamisen tantereilla, on syytä anta tuolle kornille touhulle vastatuulta. Osallistumalla eri rauhantapahtumiin tuo tuuli voi hyvinkin viilentää militaristien kuumentuneita kalloja. Ohessa on yksi tapahtuma, jolla tuota viilentämistä voi aloitella:

https://www.rauhanpuolustajat.org/events/hiroshima-paiva-suomi/

cool

 

]]>
20 http://juhaniharjunharja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240937-muistathan-6-ja-9-elokuuta-ne-usan-atomipommikokeet#comments Ydinaseet Sat, 05 Aug 2017 14:56:23 +0000 Juhani Harjunharja http://juhaniharjunharja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240937-muistathan-6-ja-9-elokuuta-ne-usan-atomipommikokeet
Murmanskin ja Pietarin turvallisuus ei ole kiinni Suomen Nato-jäsenyydestä http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238084-murmanskin-ja-pietarin-turvallisuus-ei-ole-kiinni-suomen-nato-jasenyydesta <p>Sekä suomalaiset sotilasasiantuntijat että myös suomalaiset poliitikot ovat nähneet keskeisenä esteenä Suomen Nato-jäsenyydelle Venäjän suurimman sotilasvoimakeskittymän Murmanskin alueella ja Venäjän toiseksi suurimman väestökeskittymän Pietarin alueella.</p><p>Suomessa on pidetty aktiivisesti yllä kantaa, ettei Venäjä voi hyväksyä Suomea Naton jäsenmaaksi, koska Venäjän tärkeimmät sotilas- ja väestöalueet sijaitsevat aivan Suomen rajan läheisyydessä. Tuo suomalaiskannanotto on jo vanha. Jo pian toisen maailmasodan jälkeen Suomessa linjattiin ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi päämääräksi, ettei Pietarin - tuolloisen Leningradin -&nbsp; tule olla uhattuna Suomen alueelta, jolloin Venäjällä - tuolloin Neuvostoliitolla - ei ole syytä uhata Suomea eikä Suomen kautta muodostu uhkaa myöskään Ruotsiin.</p><p>Tässä kirjoituksessa Murmanskin alueella tarkoitetaan Kuolan niemimaata. Murmanskin alue on venäjän kielellä Мурманская область (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9C%D1%83%D1%80%D0%BC%D0%B0%D0%BD%D1%81%D0%BA%D0%B0%D1%8F_%D0%BE%D0%B1%D0%BB%D0%B0%D1%81%D1%82%D1%8C"><u>Мурманская область</u></a>). Venäjän kielen область-sana suomennetaan usein oblasti-sanalla, joka tarkoittaa aluetta tai alueellista hallintoyksikköä. Pietarin alue on puolestaan venäjän kielellä Ленинградская область (<a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9B%D0%B5%D0%BD%D0%B8%D0%BD%D0%B3%D1%80%D0%B0%D0%B4%D1%81%D0%BA%D0%B0%D1%8F_%D0%BE%D0%B1%D0%BB%D0%B0%D1%81%D1%82%D1%8C"><u>Ленинградская область</u></a>), sanatarkkana käännöksenä Leningradin alue.</p><p>Suomen Ulkoasiainministeriön tilaamassa Nato-selvityksessä (<a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79159/IP1601374_UM_Nato-arvioFI_13371.pdf?sequence=1"><u>Arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista 4/2016</u></a>) kirjataan Murmanskin ja Pietarin alueiden merkitys Venäjälle Suomen Nato-jäsenyysasiassa näin:</p><p>&rdquo;<em>Nato-jäsenyyden vaikutuksista Venäjän keskeisiin uhkakuviin maan luoteisosissa kuuluvat pääsyn turvaaminen Pietariin eli &rsquo;pohjoiseen pääkaupunkiin&rsquo; ja sen puolustaminen sekä maan pyrkimys suojella kaikin keinoin ydinpelotettaan ja pohjoista laivastoaan Murmanskin rannikolla, mukaan lukien Arkangelin telakat ja Plesetskin ohjuskeskus. Maan ilmapuolustus keskittyy pohjoisnavan yli tulevia uhkia vastaan. Venäjän kyky estää merialueen käyttö yltää kauas etelään Norjanmerellä. Maahyökkäyksen estäminen on uuden Arktisen prikaatin tehtävä, joka parhaillaan perustetaan Alakurttiin, Murmanskin eteläpuolelle, lähelle Suomen rajaa.</em>&rdquo;</p><p>Kaikki asiantuntijat eivät yhdy Nato-selvityksen näkemykseen, että Venäjän Arktisen prikaatin ensisijainen tehtävä olisi maahyökkäyksen estäminen. Asiaa ei ole nähty näin myöskään venäläisissä sotilaslähteissä.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Suomessa on vahva poliittinen näkemys, että Suomi on ikään kuin vastuussa Venäjälle Murmanskin ja Pietarin alueiden turvallisuudesta, ja tuolla vastuulla on vaikutusta Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.</p><p>On ajateltu ikään kuin itsestäänselvyytenä, että kun Venäjän kaksi tärkeää aluetta sijaitsee kiinni Suomen itärajassa, Suomella on suuri merkitys noiden alueiden turvallisuudelle fyysisen sijaintinsa vuoksi.</p><p>Murmanskin ja Pietarin aluetta käytetään Suomessa edelleen tarkemmin ajattelematta politiikanteon välineenä Suomen Nato-asiassa. Venäjä on pyrkinyt aktiivisesti edistämään mielikuvaa Suomen vastuusta Murmanskin ja Pietarin alueiden turvallisuudesta ja tässä päämäärässään Venäjä on onnistunut hyvin.</p><p>Noita suomalaisnäkemyksiä Murmanskin ja Pietarin alueista sotilaallisessa katsannossa ei ole avattu täsmällisempään analyysiin. Näkemykset on otettu annettuna ilman yksityiskohtaista tarkastelua. Myös suomalaiset sotilasasiantuntijat ovat ottaneet ne annettuna ikään kuin itsestäänselvänä mantrana.</p><p>Suomalaisten sotilasasiantuntijoiden olisi hyvä käsitellä asiaa sotasuunnitelmallisesta näkökulmasta ja palauttaa mieliin kylmän sodan aikainen tilanne, jolloin Suomi kuului Neuvostoliiton sotilaalliseen etupiiriin YYA-sopimuksen kautta. Olisiko Naton ja Yhdysvaltojen syytä tukeutua Suomeen nyt, kun ne eivät tukeutuneet kylmänkään sodan aikaan?</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Murmanskin alueen sotilastukikohdat ovat lähellä Suomen rajaa. Etäisyys lyhimmillään on hieman päälle 160 kilometriä. Myös Pietari on lähellä Suomen rajaa. Etäisyys lyhimmillään on noin 120 kilometriä.</p><p>Nato-maa Norja on kuitenkin lähempänä Murmanskia kuin Suomi. Etäisyys Murmanskista Norjan rajalle on lyhimmillään noin 100 kilometriä.</p><p>Myös Nato-maa Viro on kuitenkin lähempänä Pietaria kuin Suomi. Etäisyys Pietarista Viron rajalle on lyhimmillään noin 110 kilometriä.</p><p>Nato on siis jo nyt Murmanskin ja Pietarin läheisyydessä eikä Suomen Nato-jäsenyys toisi Natoa yhtään lähemmäksi Venäjää.</p><p>Lyhyt silmäys karttaan osoittaa, että Naton olisi yhtä helppo toimia Pietarin alueelle Virosta käsin kuin Suomesta käsin.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Venäjän Pohjoisen laivaston päätukikohta on Murmanskissa. Päätukikohta on kotisatama yli 30 sukellusveneelle, joista kymmenen on strategisia ohjussukellusveneitä mannertenvälisine ydinkärkiohjuksineen ja risteilyohjuksineen. Myös Venäjän ainoa lentotukialus ja runsaasti muita sotalaivoja on sijoitettu Murmanskiin.</p><p>Venäjän on sijoittanut Murmanskin alueelle myös keskimatkan Tupolev Tu-22 -pommikoneita, jotka voidaan varustaa tarvittaessa ydinaseilla. Sen sijaan suurin osa ydinlatauksin varustetuista strategisista pommittajista (Tupolev Tu-95 ja Tu-160) on sijoitettu Murmanskin alueen ulkopuolelle Saratovin läheisyyteen (ilmavoimien 37. ilma-armeija, 37-я воздушная армия).</p><p>Murmanskin alueella on yhteensä 22 sotilaslentokenttää. Tällä vuosikymmenellä venäläispommikoneiden sekä myös muiden sotilaskoneiden lisääntyneet lennot läntiseen Eurooppaan ovat pääosin tapahtuneet Barentsin meren ja Pohjanmeren kautta Murmanskin alueelta ja usein kohtaamispaikka on ollut Pohjanmeri (lähde esim. <a href="http://www.europeanleadershipnetwork.org/medialibrary/2015/03/11/4264a5a6/ELN%20Russia%20-%20West%20Full%20List%20of%20Incidents.pdf"><u>&nbsp;List of Close Military Encounters Between Russia and the West, March 2014-March 2015</u></a>).</p><p>Venäjän on sijoittanut Murmanskin alueelle Barentsin meren merialue mukaan lukien yli 400 ydinasetta. Vuonna 2014 Venäjän pohjoisen laivastossa käyttöönotetut kaksi uutta sukellusvenettä on arvioitu vastaavan 192 ydinkärjen lisäyksestä Venäjän ydinasearsenaalissa.</p><p>Norjan puolustustutkimuslaitoksen (<a href="https://www.ffi.no/no/Sider/default.aspx"><u>FFI</u></a>) tutkija Kristian Åtlandin mukaan yli 80 prosenttia Venäjän merillä olevista strategisista ydinaseista on sijoitettu Kuolan niemimaalle Venäjän Pohjoisen laivaston hallintaan. Åtlandin mukaan Venäjän 518 merillä olevasta ydinaseesta 422 on nyt sijoitettu Murmanskin alueen Pohjoiseen laivastoon ja vain 96 ydinasetta on Tyynen valtameren laivastolla (<a href="http://barentsobserver.com/en/security/2014/10/more-100-new-nukes-northern-waters-02-10"><u>Barents Observer 2.10.2014</u></a>).</p><p>Venäjä on kasvattanut ja modernisoinut Murmanskin alueen ydinaseistusta kiihtyvästi tällä vuosikymmenellä, tämä käy ilmi myös Yhdysvaltain ulkoministeriön julkistamista START-sopimuksia koskevista tiedoista. Vuonna 2014 vuotta aiemmin kirjattuihin lukuihin verrattuna ovat Venäjän ydinkärkien määrät lisääntyneet Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan merkittävästi.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Mannertenväliset ydinkärkiohjukset Murmanskin alueella ovat siis olleet ja ovat edelleen Venäjän suurin sotilaallinen uhka Yhdysvalloille. Ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan. Yhdysvallat on varautunut Murmanskin alueeseen sotilaallisesti.</p><p>Yhdysvallat otti käyttöänsä 1950-luvun puolivälissä ensimmäisen vastavoimastrategiansa (<em>The U.S. Offset Strategy</em> tai <em>New Look</em>) puolustuspoliittiseksi doktriinikseen. Tuon vastavoimastrategian pohjimmainen lähtökohta oli, ettei Yhdysvaltojen ja Euroopan Nato-maiden kannata rakentaa Neuvostoliiton vertaista konventionaalista armeijaa, vaan vastavoima luodaan asymmetrisesti ydinasein.</p><p>Suomen lähialueilla Murmanskin alue ja Pietarin alue sekä myös Suomen rajaan liittyvä Alakurtti olivat jo vuonna 1956 Yhdysvaltain ydinaseiskun maalikohteita. Alakurtti tuskin lienee enää vähentyneen sotilaallisen merkityksensä vuoksi.</p><p>Ohessa jäljempänä ovat yhdysvaltalaisasiakirjoista peräisin olevat tarkat ydinasekohteiden kohdekoordinaatit itärajamme takana alle 200 kilometrin päässä rajasta. 43 sivua tiukkaa ydiniskukohdeluetteloa sisältävä tietolähde on The George Washington University (<a href="https://www.gwu.edu/"><u>GW</u></a>), The National Security Archive -yhdistys (<a href="http://nsarchive.gwu.edu/"><u>NSA</u></a>). Noilla yliopisto- ja yhdistyssivuilla kannattaa käydä vierailemassa, jos historian turvallisuuspolitiikka kiinnostaa laajemmin, sivuilta löytyy mielenkiintoista aineistoa.</p><p>The National Security Archive -yhdistyksen sivuilta löytyvän kohdelistan on laatinut kylmän sodan aikaiset Yhdysvaltain strategiset ilmavoimat (Strategic Air Command, <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Strategic_Air_Command"><u>SAC</u></a>) vuonna 1956.</p><p>Jäljempänä olevassa listassa ydinasekohteiden sijaintikoordinaatit vastaavat numerokoodia seuraavasti: esimerkiksi <strong>5545-3737</strong>= 55&deg;45&#39;N, 37&deg;37&#39;E (55 &deg; 45&#39; N, 37 &deg; 37&#39; E).<strong> 5545-3737 </strong>-tyyppiset numeroyhdistelmät löytyvät SAC-dokumenteista.</p><p>Suluissa latitudi-longitudi-muodossa olevat koordinaatit on haettavissa karttasovellutuksella, vaikkapa <a href="https://www.google.fi/maps/place/41%C2%B024&#039;12.2%22N+2%C2%B010&#039;26.5%22E/@41.40338,2.1718413,17z/data=!3m1!4b1!4m5!3m4!1s0x0:0x0!8m2!3d41.40338!4d2.17403"><u>Google Maps</u></a> -sivulta. Jos Google-hakusanaksi syöttää koordinaatit 55&deg;45&#39;N, 37&deg;37&#39;E -tyyppisessä muodossa, Google-hakuselain hakee automaattisesti kartalta koordinaattisijainnin.</p><p><u>Pietarin alueen ydinaseiskukohteet (12 kpl)</u></p><p>SAC-dokumentti (<a href="http://nsarchive.gwu.edu/nukevault/ebb538-Cold-War-Nuclear-Target-List-Declassified-First-Ever/documents/section6.pdf"><u>Declassified, Authority 21386 ja 15573</u></a>), <u>Leningrad</u> (sivu 20/43):</p><p>Leningrad/Alexandrovskaya <strong>5952&ndash;03013 </strong>(59&deg;52&#39;N, 30&deg;13&#39;E)</p><p>Leningrad civil <strong>5948&ndash;03018</strong> (59&deg;48&#39;N, 30&deg;18&#39;E)</p><p>Leningrad/Gorelovo <strong>5946&ndash;03005</strong> (59&deg;46&#39;N, 30&deg;05&#39;E)</p><p>Leningrad/Gorskaya <strong>6002&ndash;03001</strong> (60&deg;02&#39;N, 30&deg;01&#39;E)</p><p>Leningrad/Kamenka N. <strong>6003&ndash;03011</strong> (60&deg;03&#39;N, 30&deg;11&#39;E)</p><p>Leningrad/Kasinovo <strong>6012&ndash;03020</strong> (60&deg;12&#39;N, 30&deg;20&#39;E)</p><p>Leningrad/Kalomyagi <strong>6000&ndash;03017</strong> (60&deg;00&#39;N, 30&deg;17&#39;E)</p><p>Leningrad/Kudrovo <strong>5954&ndash;03031</strong> (59&deg;54&#39;N, 30&deg;31&#39;E)</p><p>Leningrad/Lesnoy <strong>6003&ndash;03021</strong> (60&deg;03&#39;N, 30&deg;21&#39;E)</p><p>Leningrad/Lesvasnovo <strong>6005&ndash;03012</strong> (60&deg;05&#39;N, 30&deg;12&#39;E)</p><p>Leningrad/Uclovo <strong>6004<strong>&ndash;</strong>03042</strong> (60&deg;04&#39;N, 30&deg;42&#39;E)</p><p>Leningrad/Yanino <strong>5957&ndash;03034</strong> (59&deg;57&#39;N, 30&deg;34&#39;E)</p><p>Pietarin alueen 12 ydinaseiskukohteesta 60&deg;02&#39;N, 30&deg;01&#39;E -karttapiste oli lähimpinä Suomen rajaa, etäisyys rajasta vain noin 130 kilometriä.</p><p><u>Murmanskin alueen ydinaseiskukohteet (3 kpl)</u></p><p>SAC-dokumentti (<a href="http://nsarchive.gwu.edu/nukevault/ebb538-Cold-War-Nuclear-Target-List-Declassified-First-Ever/documents/section6.pdf"><u>Declassified, Authority 21386 ja 15573</u></a>), <u>Murmansk</u> (sivu 20/43):</p><p>Murmansk <strong>6900&ndash;03307</strong> (69&deg;00&#39;N, 33&deg;07&#39;E)</p><p>Murmansk N.E <strong>6901&ndash;03318</strong> (69&deg;01&#39;N, 33&deg;17&#39;E)</p><p>Murmansk/Vayenga <strong>6902&ndash;03325</strong> (69&deg;02&#39;N, 33&deg;25&#39;E)</p><p>Murmanskin alueen 3 ydinaseiskukohteesta 69&deg;00&#39;N, 33&deg;07&#39;E -karttapiste oli lähimpinä Suomen rajaa, etäisyys rajasta noin 160 kilometriä.</p><p><u>Alakurtin ydinaseiskukohteet (1 kpl)</u></p><p>SAC-dokumentti (<a href="http://nsarchive.gwu.edu/nukevault/ebb538-Cold-War-Nuclear-Target-List-Declassified-First-Ever/documents/section6.pdf"><u>Declassified, Authority 21386 ja 15573</u></a>), <u>Alakurtti</u> (sivu 2/43):</p><p>Alakurtti <strong>6658-03021</strong> (66&deg;58&#39;N, 30&deg;21&#39;E)</p><p>Alakurtin 66&deg;58&#39;N, 30&deg;21&#39;E -ydinaseiskukohteesta oli matkaa Suomen rajalle vajaa 50 kilometriä.</p><p>Jos kylmän sodan aika olisi johtanut ydinsotaan, Suomikin olisi ollut alkuvaiheen keskeistä vaikutusaluetta itärajaamme liittyvien iskukohteiden vuoksi. Tuo on syytä muistaa myös jatkossa ydinaseiden suurvaltapolitiikassa, eikä siihen vaikuta Suomen &rdquo;hyvät naapuruussuhteet&rdquo; Venäjään. Uhkakuvat ja niihin kohdistettavissa olevat vaikutusmahdollisuudet pitää siis osata mitoittaa Suomessakin oikeille tasoille.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Edellä esitetyt 1950-luvun Yhdysvaltain ydinaseiskukohteet Suomen rajan tuntumassa Murmanskin ja Pietarin alueilla sekä Alakurtissa osoittavat, että kylmän sodan aikaan Yhdysvallat muodosti uhkan Neuvostoliitolle suoraan Murmanskin ja Pietarin alueille ilman, että siinä oli mukana esimerkiksi Nato-maa Norja.</p><p>Tuo perustilanne on säilynyt 1960-, 1970-, 1980-, 1990-luvuilta nykypäivään. Venäjän ydinasevoima sijoittuu Murmanskin alueelle ja se on Yhdysvaltain keskeisin ydinaseiskukohde tänä päivänäkin.</p><p>Suuressa mittakaavassa Venäjän kokemaan sotilaalliseen uhkaan ei Suomen Nato-jäsenyys suuremmin vaikuta sen enempää kuin Norjan tai Vironkaan Nato-jäsenyys. Venäjälle Murmanskin ja Pietarin alueiden ratkaisevan uhkakuvan muodostaa Yhdysvallat ilman paikallisia Nato-maita.</p><p>Oleellista on, ettei Nato toisi Suomeen Suomen ollessa Naton jäsenmaa sellaista sotilaallista voimaa, joka muuttaisi sotilaallista suurvaltatasapainoa haitallisesti nykyisestä Venäjän ja Naton välillä. Toisin sanoen alueelle ei tuotaisi sellaista sotavoimaa, joka rikkoisi Venäjän ydinasepelotetta. Norja on jo huomioinut tämän omassa Nato-jäsenyydessään.</p><p>Yhdysvallat ei ole koskaan tarvinnut Suomea Natoon eikä mihinkään muuhun Murmanskin ja Pietarin alueiden takia. Jos olisi tarvinnut, Suomi olisi varmuudella jo Naton jäsenmaa. Suomen Nato-jäsenyyttä ei pidä siis sotkea Murmanskin ja Pietarin alueille kohdistuviin Venäjän kokemiin uhkiin, joihin Venäjä on myös varautunut. Suomen Nato-jäsenyys ei muuta noiden alueiden todellista Venäjän kokemaa sotilaallista uhkakuvaa. Venäjä tietää tuon myös itse.</p><p>Yhdysvallat ja Nato eivät lähde horjuttamaan suurstrategista kuvaa Naton jäsenvaltioiden kautta niin, että sekä suurstrategia tuhoutuisi ja samalla Naton jäsenvaltioiden turvallisuus heikentyisi. Suomen, Viron tai Norjan suhteen tuo tarkoittaa, etteivät Nato ja Yhdysvallat tule uhkaamaan Murmanskin ja Pietarin aluetta Suomen, Norjan tai Viron kautta, koska se todennäköisesti johtaisi Venäjän voimakkaaseen vastareaktioon. Jos Murmanskin ja Pietarin alueille olisi jostakin syystä tarpeen tehdä isku, se ei tapahtuisi Pohjolan Nato-jäsenmaiden kautta.</p><p>Eurooppaan rakenteilla oleva ohjuspuolustusjärjestelmä, jonka osia on jo Romaniassa ja jonka osia tulee pian olemaan Puolassa, ei myöskään tule tarvitsemaan Suomea järjestelmäosien sijoituspaikaksi. Jos järjestelmää tarvitaan Skandinavian maa-alueille, olisi sijoituspaikka Norja. Pohjoisilla alueilla ohjuspuolustusjärjestelmää tullaan kuitenkin johtamaan todennäköisesti vain merialuksista käsin.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Murmanskin ja Pietarin alueiden turvallisuuteen vetoaminen on ollut Venäjälle Suomen osalta tuloksellista.</p><p>Vetoaminen on osaltaan hillinnyt Suomen liittymishaluja Natoon. Venäjän luomat uhkakuvat ovat toimineet ja Venäjä on onnistunut päämäärässään. Suomessa ei ole tehty syvällisempää analyysia Murmanskin ja Pietarin alueiden turvallisuudesta eikä etenkään Venäjän ja Yhdysvaltain näkökulmasta laajemmassa turvallisuuskatsannossa.</p><p>Jos Yhdysvallat kokisi uhkaa Murmanskin sotilastukikohdista mannertenvälisillä ohjuksilla tapahtuvasta hyökkäyksestä, Yhdysvallat ei tarvitsisi vastaiskuun Suomea. Sama koskee Pietarin aluetta. Murmanskin alueelle iskettäisiin todennäköisesti ensisijaisesti ydinsukellusveneistä, ei Suomesta. Tuo kuuluu Yhdysvaltain suurstrategiaan.</p><p>Yksinkertaisesti: Murmanskin ja Pietarin alueille sotilaalliset iskut eivät tapahtuisi Suomesta, vaikka Suomi olisi Naton jäsenmaa. Tilanne, jossa iskut olivat edes harkinnassa, olisi lähellä maailmansotaa. Suomeen ei sijoitettaisi uhkatilanteessa sellaista sotavoimaa, joka sotkisi suurstrategiaa ja lietsoisi paikallista konventionaalisten aseiden yhteenottoa.</p><p>Sen sijaan on syytä otaksua vastaavasti kuten muuallakin Itämeren ympäristössä, että Venäjän A2/AD-toimiin Natossa varauduttaisiin ja Suomeen Nato-maana oltaisiin valmiit tuomaan puolustustoimenpiteenä esimerkiksi pitkän kantaman ilmapuolustusohjusjärjestelmä varmistamaan Suomen ilmatilan hallintaa venäläisohjuksien varalta. Vastaavat järjestelmät ovat tulossa myös Kaliningradin alueeseen liittyviin Nato-maihin, pysyvä järjestelmä Puolaan ja siirrettävissä olevana Baltian maiden turvaksi. Patriot-ilmapuolustusohjusjärjestelmän siirtoa Gotlantiin tullaan harjoitelmaan jo ensi syksyn Aurora 17 -sotaharjoituksessa.</p><p>Venäjä on haastanut onnistuneesti Yhdysvaltoja ja Natoa A2/AD-toimilla etenkin Ukrainassa, ja noihin Venäjän toimiin ollaan nyt varautumassa Euroopan itäisissä Nato-maissa sekä myös Ruotsissa.</p><p>Yhdysvallat ja Venäjä tietävät kummatkin kylmän sodan aikaisten kokemusten perusteella, kuinka toimia varmistaakseen oma ja liittolaisten turvallisuus aiheuttamatta tarpeetonta epävarmuutta vastapuolelle, mistä seuraisi vain kasvavaa sodan riskiä.</p><p>Uhkakuviot on opittu kylmän sodan aikaan ja samoja suurvaltatoimintaperiaatteita noudatetaan edelleen. Samoja periaatteita noudattaen Yhdysvaltain ja Naton sotilaallisen lisävoiman sijoitukset itäiseen Eurooppaan vuoden 2014 jälkeen ovat olleet hyvin maltillisia. Molemmat osapuolet tietävät, mikä on ydinaseiden käyttöuhan merkitys ja mikä on sen alapuolella konventionaalisten aseiden merkitys.</p><p>Suomessa ei osata tarkastella asioita niinkään suurvaltanäkökulmasta, vaan asioita tutkaillaan pääsääntöisesti suppeammista Suomi-lähtöisestä näkökulmasta, jolloin Suomen asemasta kriisi- ja sotatilanteessa ja Suomeen kohdistuvista uhista ei välttämättä synny totuudenmukaista kuvaa. Natolle ja etenkin Yhdysvaloille ei olisi strategisesti viisasta käyttää Suomea Venäjää vastaan, koska se rikkoisi harjoitetun suurstrategian.</p><p>Oleellista on, jos Suomi olisi puolustusliiton jäsen, miten puolustusliittorajan pinnassa konventionaalisten aseiden vaikutusalueella muutaman sadan kilometrin syvyydellä olevat keskeiset ydiniskukohteet vaikuttavat puolustussuunnitelmiin ja toimintamalleihin kriisi- ja sotatilanteessa.</p><p>Ydinaseiden käyttömahdollisuus vaikuttaa myös konventionaalisten aseiden käyttömahdollisuuteen. Noista käyttömahdollisuuksista on runsaasti kokemusta Yhdysvalloissa ja Venäjällä, muttei niinkään Suomessa.</p><p>Suomessa olisi syytä tehdä perusteellinen selvitys Murmanskin ja Pietarin alueiden turvallisuudesta Suomen, Venäjän, Naton ja Yhdysvaltain näkökulmasta tilanteissa, joissa Suomi on puolustusliiton jäsen tai ei ole. Tuollaista selvitystä ei ole tehty.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sekä suomalaiset sotilasasiantuntijat että myös suomalaiset poliitikot ovat nähneet keskeisenä esteenä Suomen Nato-jäsenyydelle Venäjän suurimman sotilasvoimakeskittymän Murmanskin alueella ja Venäjän toiseksi suurimman väestökeskittymän Pietarin alueella.

Suomessa on pidetty aktiivisesti yllä kantaa, ettei Venäjä voi hyväksyä Suomea Naton jäsenmaaksi, koska Venäjän tärkeimmät sotilas- ja väestöalueet sijaitsevat aivan Suomen rajan läheisyydessä. Tuo suomalaiskannanotto on jo vanha. Jo pian toisen maailmasodan jälkeen Suomessa linjattiin ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi päämääräksi, ettei Pietarin - tuolloisen Leningradin -  tule olla uhattuna Suomen alueelta, jolloin Venäjällä - tuolloin Neuvostoliitolla - ei ole syytä uhata Suomea eikä Suomen kautta muodostu uhkaa myöskään Ruotsiin.

Tässä kirjoituksessa Murmanskin alueella tarkoitetaan Kuolan niemimaata. Murmanskin alue on venäjän kielellä Мурманская область (Мурманская область). Venäjän kielen область-sana suomennetaan usein oblasti-sanalla, joka tarkoittaa aluetta tai alueellista hallintoyksikköä. Pietarin alue on puolestaan venäjän kielellä Ленинградская область (Ленинградская область), sanatarkkana käännöksenä Leningradin alue.

Suomen Ulkoasiainministeriön tilaamassa Nato-selvityksessä (Arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista 4/2016) kirjataan Murmanskin ja Pietarin alueiden merkitys Venäjälle Suomen Nato-jäsenyysasiassa näin:

Nato-jäsenyyden vaikutuksista Venäjän keskeisiin uhkakuviin maan luoteisosissa kuuluvat pääsyn turvaaminen Pietariin eli ’pohjoiseen pääkaupunkiin’ ja sen puolustaminen sekä maan pyrkimys suojella kaikin keinoin ydinpelotettaan ja pohjoista laivastoaan Murmanskin rannikolla, mukaan lukien Arkangelin telakat ja Plesetskin ohjuskeskus. Maan ilmapuolustus keskittyy pohjoisnavan yli tulevia uhkia vastaan. Venäjän kyky estää merialueen käyttö yltää kauas etelään Norjanmerellä. Maahyökkäyksen estäminen on uuden Arktisen prikaatin tehtävä, joka parhaillaan perustetaan Alakurttiin, Murmanskin eteläpuolelle, lähelle Suomen rajaa.

Kaikki asiantuntijat eivät yhdy Nato-selvityksen näkemykseen, että Venäjän Arktisen prikaatin ensisijainen tehtävä olisi maahyökkäyksen estäminen. Asiaa ei ole nähty näin myöskään venäläisissä sotilaslähteissä.

                                                                                           ****

Suomessa on vahva poliittinen näkemys, että Suomi on ikään kuin vastuussa Venäjälle Murmanskin ja Pietarin alueiden turvallisuudesta, ja tuolla vastuulla on vaikutusta Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.

On ajateltu ikään kuin itsestäänselvyytenä, että kun Venäjän kaksi tärkeää aluetta sijaitsee kiinni Suomen itärajassa, Suomella on suuri merkitys noiden alueiden turvallisuudelle fyysisen sijaintinsa vuoksi.

Murmanskin ja Pietarin aluetta käytetään Suomessa edelleen tarkemmin ajattelematta politiikanteon välineenä Suomen Nato-asiassa. Venäjä on pyrkinyt aktiivisesti edistämään mielikuvaa Suomen vastuusta Murmanskin ja Pietarin alueiden turvallisuudesta ja tässä päämäärässään Venäjä on onnistunut hyvin.

Noita suomalaisnäkemyksiä Murmanskin ja Pietarin alueista sotilaallisessa katsannossa ei ole avattu täsmällisempään analyysiin. Näkemykset on otettu annettuna ilman yksityiskohtaista tarkastelua. Myös suomalaiset sotilasasiantuntijat ovat ottaneet ne annettuna ikään kuin itsestäänselvänä mantrana.

Suomalaisten sotilasasiantuntijoiden olisi hyvä käsitellä asiaa sotasuunnitelmallisesta näkökulmasta ja palauttaa mieliin kylmän sodan aikainen tilanne, jolloin Suomi kuului Neuvostoliiton sotilaalliseen etupiiriin YYA-sopimuksen kautta. Olisiko Naton ja Yhdysvaltojen syytä tukeutua Suomeen nyt, kun ne eivät tukeutuneet kylmänkään sodan aikaan?

                                                                                           ****

Murmanskin alueen sotilastukikohdat ovat lähellä Suomen rajaa. Etäisyys lyhimmillään on hieman päälle 160 kilometriä. Myös Pietari on lähellä Suomen rajaa. Etäisyys lyhimmillään on noin 120 kilometriä.

Nato-maa Norja on kuitenkin lähempänä Murmanskia kuin Suomi. Etäisyys Murmanskista Norjan rajalle on lyhimmillään noin 100 kilometriä.

Myös Nato-maa Viro on kuitenkin lähempänä Pietaria kuin Suomi. Etäisyys Pietarista Viron rajalle on lyhimmillään noin 110 kilometriä.

Nato on siis jo nyt Murmanskin ja Pietarin läheisyydessä eikä Suomen Nato-jäsenyys toisi Natoa yhtään lähemmäksi Venäjää.

Lyhyt silmäys karttaan osoittaa, että Naton olisi yhtä helppo toimia Pietarin alueelle Virosta käsin kuin Suomesta käsin.

                                                                                           ****

Venäjän Pohjoisen laivaston päätukikohta on Murmanskissa. Päätukikohta on kotisatama yli 30 sukellusveneelle, joista kymmenen on strategisia ohjussukellusveneitä mannertenvälisine ydinkärkiohjuksineen ja risteilyohjuksineen. Myös Venäjän ainoa lentotukialus ja runsaasti muita sotalaivoja on sijoitettu Murmanskiin.

Venäjän on sijoittanut Murmanskin alueelle myös keskimatkan Tupolev Tu-22 -pommikoneita, jotka voidaan varustaa tarvittaessa ydinaseilla. Sen sijaan suurin osa ydinlatauksin varustetuista strategisista pommittajista (Tupolev Tu-95 ja Tu-160) on sijoitettu Murmanskin alueen ulkopuolelle Saratovin läheisyyteen (ilmavoimien 37. ilma-armeija, 37-я воздушная армия).

Murmanskin alueella on yhteensä 22 sotilaslentokenttää. Tällä vuosikymmenellä venäläispommikoneiden sekä myös muiden sotilaskoneiden lisääntyneet lennot läntiseen Eurooppaan ovat pääosin tapahtuneet Barentsin meren ja Pohjanmeren kautta Murmanskin alueelta ja usein kohtaamispaikka on ollut Pohjanmeri (lähde esim.  List of Close Military Encounters Between Russia and the West, March 2014-March 2015).

Venäjän on sijoittanut Murmanskin alueelle Barentsin meren merialue mukaan lukien yli 400 ydinasetta. Vuonna 2014 Venäjän pohjoisen laivastossa käyttöönotetut kaksi uutta sukellusvenettä on arvioitu vastaavan 192 ydinkärjen lisäyksestä Venäjän ydinasearsenaalissa.

Norjan puolustustutkimuslaitoksen (FFI) tutkija Kristian Åtlandin mukaan yli 80 prosenttia Venäjän merillä olevista strategisista ydinaseista on sijoitettu Kuolan niemimaalle Venäjän Pohjoisen laivaston hallintaan. Åtlandin mukaan Venäjän 518 merillä olevasta ydinaseesta 422 on nyt sijoitettu Murmanskin alueen Pohjoiseen laivastoon ja vain 96 ydinasetta on Tyynen valtameren laivastolla (Barents Observer 2.10.2014).

Venäjä on kasvattanut ja modernisoinut Murmanskin alueen ydinaseistusta kiihtyvästi tällä vuosikymmenellä, tämä käy ilmi myös Yhdysvaltain ulkoministeriön julkistamista START-sopimuksia koskevista tiedoista. Vuonna 2014 vuotta aiemmin kirjattuihin lukuihin verrattuna ovat Venäjän ydinkärkien määrät lisääntyneet Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan merkittävästi.

                                                                                           ****

Mannertenväliset ydinkärkiohjukset Murmanskin alueella ovat siis olleet ja ovat edelleen Venäjän suurin sotilaallinen uhka Yhdysvalloille. Ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan. Yhdysvallat on varautunut Murmanskin alueeseen sotilaallisesti.

Yhdysvallat otti käyttöänsä 1950-luvun puolivälissä ensimmäisen vastavoimastrategiansa (The U.S. Offset Strategy tai New Look) puolustuspoliittiseksi doktriinikseen. Tuon vastavoimastrategian pohjimmainen lähtökohta oli, ettei Yhdysvaltojen ja Euroopan Nato-maiden kannata rakentaa Neuvostoliiton vertaista konventionaalista armeijaa, vaan vastavoima luodaan asymmetrisesti ydinasein.

Suomen lähialueilla Murmanskin alue ja Pietarin alue sekä myös Suomen rajaan liittyvä Alakurtti olivat jo vuonna 1956 Yhdysvaltain ydinaseiskun maalikohteita. Alakurtti tuskin lienee enää vähentyneen sotilaallisen merkityksensä vuoksi.

Ohessa jäljempänä ovat yhdysvaltalaisasiakirjoista peräisin olevat tarkat ydinasekohteiden kohdekoordinaatit itärajamme takana alle 200 kilometrin päässä rajasta. 43 sivua tiukkaa ydiniskukohdeluetteloa sisältävä tietolähde on The George Washington University (GW), The National Security Archive -yhdistys (NSA). Noilla yliopisto- ja yhdistyssivuilla kannattaa käydä vierailemassa, jos historian turvallisuuspolitiikka kiinnostaa laajemmin, sivuilta löytyy mielenkiintoista aineistoa.

The National Security Archive -yhdistyksen sivuilta löytyvän kohdelistan on laatinut kylmän sodan aikaiset Yhdysvaltain strategiset ilmavoimat (Strategic Air Command, SAC) vuonna 1956.

Jäljempänä olevassa listassa ydinasekohteiden sijaintikoordinaatit vastaavat numerokoodia seuraavasti: esimerkiksi 5545-3737= 55°45'N, 37°37'E (55 ° 45' N, 37 ° 37' E). 5545-3737 -tyyppiset numeroyhdistelmät löytyvät SAC-dokumenteista.

Suluissa latitudi-longitudi-muodossa olevat koordinaatit on haettavissa karttasovellutuksella, vaikkapa Google Maps -sivulta. Jos Google-hakusanaksi syöttää koordinaatit 55°45'N, 37°37'E -tyyppisessä muodossa, Google-hakuselain hakee automaattisesti kartalta koordinaattisijainnin.

Pietarin alueen ydinaseiskukohteet (12 kpl)

SAC-dokumentti (Declassified, Authority 21386 ja 15573), Leningrad (sivu 20/43):

Leningrad/Alexandrovskaya 5952–03013 (59°52'N, 30°13'E)

Leningrad civil 5948–03018 (59°48'N, 30°18'E)

Leningrad/Gorelovo 5946–03005 (59°46'N, 30°05'E)

Leningrad/Gorskaya 6002–03001 (60°02'N, 30°01'E)

Leningrad/Kamenka N. 6003–03011 (60°03'N, 30°11'E)

Leningrad/Kasinovo 6012–03020 (60°12'N, 30°20'E)

Leningrad/Kalomyagi 6000–03017 (60°00'N, 30°17'E)

Leningrad/Kudrovo 5954–03031 (59°54'N, 30°31'E)

Leningrad/Lesnoy 6003–03021 (60°03'N, 30°21'E)

Leningrad/Lesvasnovo 6005–03012 (60°05'N, 30°12'E)

Leningrad/Uclovo 600403042 (60°04'N, 30°42'E)

Leningrad/Yanino 5957–03034 (59°57'N, 30°34'E)

Pietarin alueen 12 ydinaseiskukohteesta 60°02'N, 30°01'E -karttapiste oli lähimpinä Suomen rajaa, etäisyys rajasta vain noin 130 kilometriä.

Murmanskin alueen ydinaseiskukohteet (3 kpl)

SAC-dokumentti (Declassified, Authority 21386 ja 15573), Murmansk (sivu 20/43):

Murmansk 6900–03307 (69°00'N, 33°07'E)

Murmansk N.E 6901–03318 (69°01'N, 33°17'E)

Murmansk/Vayenga 6902–03325 (69°02'N, 33°25'E)

Murmanskin alueen 3 ydinaseiskukohteesta 69°00'N, 33°07'E -karttapiste oli lähimpinä Suomen rajaa, etäisyys rajasta noin 160 kilometriä.

Alakurtin ydinaseiskukohteet (1 kpl)

SAC-dokumentti (Declassified, Authority 21386 ja 15573), Alakurtti (sivu 2/43):

Alakurtti 6658-03021 (66°58'N, 30°21'E)

Alakurtin 66°58'N, 30°21'E -ydinaseiskukohteesta oli matkaa Suomen rajalle vajaa 50 kilometriä.

Jos kylmän sodan aika olisi johtanut ydinsotaan, Suomikin olisi ollut alkuvaiheen keskeistä vaikutusaluetta itärajaamme liittyvien iskukohteiden vuoksi. Tuo on syytä muistaa myös jatkossa ydinaseiden suurvaltapolitiikassa, eikä siihen vaikuta Suomen ”hyvät naapuruussuhteet” Venäjään. Uhkakuvat ja niihin kohdistettavissa olevat vaikutusmahdollisuudet pitää siis osata mitoittaa Suomessakin oikeille tasoille.

                                                                                           ****

Edellä esitetyt 1950-luvun Yhdysvaltain ydinaseiskukohteet Suomen rajan tuntumassa Murmanskin ja Pietarin alueilla sekä Alakurtissa osoittavat, että kylmän sodan aikaan Yhdysvallat muodosti uhkan Neuvostoliitolle suoraan Murmanskin ja Pietarin alueille ilman, että siinä oli mukana esimerkiksi Nato-maa Norja.

Tuo perustilanne on säilynyt 1960-, 1970-, 1980-, 1990-luvuilta nykypäivään. Venäjän ydinasevoima sijoittuu Murmanskin alueelle ja se on Yhdysvaltain keskeisin ydinaseiskukohde tänä päivänäkin.

Suuressa mittakaavassa Venäjän kokemaan sotilaalliseen uhkaan ei Suomen Nato-jäsenyys suuremmin vaikuta sen enempää kuin Norjan tai Vironkaan Nato-jäsenyys. Venäjälle Murmanskin ja Pietarin alueiden ratkaisevan uhkakuvan muodostaa Yhdysvallat ilman paikallisia Nato-maita.

Oleellista on, ettei Nato toisi Suomeen Suomen ollessa Naton jäsenmaa sellaista sotilaallista voimaa, joka muuttaisi sotilaallista suurvaltatasapainoa haitallisesti nykyisestä Venäjän ja Naton välillä. Toisin sanoen alueelle ei tuotaisi sellaista sotavoimaa, joka rikkoisi Venäjän ydinasepelotetta. Norja on jo huomioinut tämän omassa Nato-jäsenyydessään.

Yhdysvallat ei ole koskaan tarvinnut Suomea Natoon eikä mihinkään muuhun Murmanskin ja Pietarin alueiden takia. Jos olisi tarvinnut, Suomi olisi varmuudella jo Naton jäsenmaa. Suomen Nato-jäsenyyttä ei pidä siis sotkea Murmanskin ja Pietarin alueille kohdistuviin Venäjän kokemiin uhkiin, joihin Venäjä on myös varautunut. Suomen Nato-jäsenyys ei muuta noiden alueiden todellista Venäjän kokemaa sotilaallista uhkakuvaa. Venäjä tietää tuon myös itse.

Yhdysvallat ja Nato eivät lähde horjuttamaan suurstrategista kuvaa Naton jäsenvaltioiden kautta niin, että sekä suurstrategia tuhoutuisi ja samalla Naton jäsenvaltioiden turvallisuus heikentyisi. Suomen, Viron tai Norjan suhteen tuo tarkoittaa, etteivät Nato ja Yhdysvallat tule uhkaamaan Murmanskin ja Pietarin aluetta Suomen, Norjan tai Viron kautta, koska se todennäköisesti johtaisi Venäjän voimakkaaseen vastareaktioon. Jos Murmanskin ja Pietarin alueille olisi jostakin syystä tarpeen tehdä isku, se ei tapahtuisi Pohjolan Nato-jäsenmaiden kautta.

Eurooppaan rakenteilla oleva ohjuspuolustusjärjestelmä, jonka osia on jo Romaniassa ja jonka osia tulee pian olemaan Puolassa, ei myöskään tule tarvitsemaan Suomea järjestelmäosien sijoituspaikaksi. Jos järjestelmää tarvitaan Skandinavian maa-alueille, olisi sijoituspaikka Norja. Pohjoisilla alueilla ohjuspuolustusjärjestelmää tullaan kuitenkin johtamaan todennäköisesti vain merialuksista käsin.

                                                                                           ****

Murmanskin ja Pietarin alueiden turvallisuuteen vetoaminen on ollut Venäjälle Suomen osalta tuloksellista.

Vetoaminen on osaltaan hillinnyt Suomen liittymishaluja Natoon. Venäjän luomat uhkakuvat ovat toimineet ja Venäjä on onnistunut päämäärässään. Suomessa ei ole tehty syvällisempää analyysia Murmanskin ja Pietarin alueiden turvallisuudesta eikä etenkään Venäjän ja Yhdysvaltain näkökulmasta laajemmassa turvallisuuskatsannossa.

Jos Yhdysvallat kokisi uhkaa Murmanskin sotilastukikohdista mannertenvälisillä ohjuksilla tapahtuvasta hyökkäyksestä, Yhdysvallat ei tarvitsisi vastaiskuun Suomea. Sama koskee Pietarin aluetta. Murmanskin alueelle iskettäisiin todennäköisesti ensisijaisesti ydinsukellusveneistä, ei Suomesta. Tuo kuuluu Yhdysvaltain suurstrategiaan.

Yksinkertaisesti: Murmanskin ja Pietarin alueille sotilaalliset iskut eivät tapahtuisi Suomesta, vaikka Suomi olisi Naton jäsenmaa. Tilanne, jossa iskut olivat edes harkinnassa, olisi lähellä maailmansotaa. Suomeen ei sijoitettaisi uhkatilanteessa sellaista sotavoimaa, joka sotkisi suurstrategiaa ja lietsoisi paikallista konventionaalisten aseiden yhteenottoa.

Sen sijaan on syytä otaksua vastaavasti kuten muuallakin Itämeren ympäristössä, että Venäjän A2/AD-toimiin Natossa varauduttaisiin ja Suomeen Nato-maana oltaisiin valmiit tuomaan puolustustoimenpiteenä esimerkiksi pitkän kantaman ilmapuolustusohjusjärjestelmä varmistamaan Suomen ilmatilan hallintaa venäläisohjuksien varalta. Vastaavat järjestelmät ovat tulossa myös Kaliningradin alueeseen liittyviin Nato-maihin, pysyvä järjestelmä Puolaan ja siirrettävissä olevana Baltian maiden turvaksi. Patriot-ilmapuolustusohjusjärjestelmän siirtoa Gotlantiin tullaan harjoitelmaan jo ensi syksyn Aurora 17 -sotaharjoituksessa.

Venäjä on haastanut onnistuneesti Yhdysvaltoja ja Natoa A2/AD-toimilla etenkin Ukrainassa, ja noihin Venäjän toimiin ollaan nyt varautumassa Euroopan itäisissä Nato-maissa sekä myös Ruotsissa.

Yhdysvallat ja Venäjä tietävät kummatkin kylmän sodan aikaisten kokemusten perusteella, kuinka toimia varmistaakseen oma ja liittolaisten turvallisuus aiheuttamatta tarpeetonta epävarmuutta vastapuolelle, mistä seuraisi vain kasvavaa sodan riskiä.

Uhkakuviot on opittu kylmän sodan aikaan ja samoja suurvaltatoimintaperiaatteita noudatetaan edelleen. Samoja periaatteita noudattaen Yhdysvaltain ja Naton sotilaallisen lisävoiman sijoitukset itäiseen Eurooppaan vuoden 2014 jälkeen ovat olleet hyvin maltillisia. Molemmat osapuolet tietävät, mikä on ydinaseiden käyttöuhan merkitys ja mikä on sen alapuolella konventionaalisten aseiden merkitys.

Suomessa ei osata tarkastella asioita niinkään suurvaltanäkökulmasta, vaan asioita tutkaillaan pääsääntöisesti suppeammista Suomi-lähtöisestä näkökulmasta, jolloin Suomen asemasta kriisi- ja sotatilanteessa ja Suomeen kohdistuvista uhista ei välttämättä synny totuudenmukaista kuvaa. Natolle ja etenkin Yhdysvaloille ei olisi strategisesti viisasta käyttää Suomea Venäjää vastaan, koska se rikkoisi harjoitetun suurstrategian.

Oleellista on, jos Suomi olisi puolustusliiton jäsen, miten puolustusliittorajan pinnassa konventionaalisten aseiden vaikutusalueella muutaman sadan kilometrin syvyydellä olevat keskeiset ydiniskukohteet vaikuttavat puolustussuunnitelmiin ja toimintamalleihin kriisi- ja sotatilanteessa.

Ydinaseiden käyttömahdollisuus vaikuttaa myös konventionaalisten aseiden käyttömahdollisuuteen. Noista käyttömahdollisuuksista on runsaasti kokemusta Yhdysvalloissa ja Venäjällä, muttei niinkään Suomessa.

Suomessa olisi syytä tehdä perusteellinen selvitys Murmanskin ja Pietarin alueiden turvallisuudesta Suomen, Venäjän, Naton ja Yhdysvaltain näkökulmasta tilanteissa, joissa Suomi on puolustusliiton jäsen tai ei ole. Tuollaista selvitystä ei ole tehty.

]]>
18 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238084-murmanskin-ja-pietarin-turvallisuus-ei-ole-kiinni-suomen-nato-jasenyydesta#comments Itämeren turvallisuus Nato Suomen turvallisuuspolitiikka Venäjän uhka Suomelle Ydinaseet Wed, 07 Jun 2017 10:17:41 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238084-murmanskin-ja-pietarin-turvallisuus-ei-ole-kiinni-suomen-nato-jasenyydesta
Ydinasekielto jakaa Pohjolaa http://tarjacronberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237297-ydinasekielto-jakaa-pohjolaa <p>Pohjoismainen identiteettini on kärsinyt kovan kolauksen. Työskentelen ruotsalaisessa rauhantutkimusinstituutissa SIPRI:ssä ja olen aikaisemmin toiminut myös vastaavan tanskalaisen instituutin johtajana. Olen ollut eduskunnan turvallisuus- ja puolustusvaliokunnan jäsen sekä joitakin vuosia myöhemmin vastaavassa tehtävässä Euroopan parlamentissa. Minulla on sosiaaliturvatunnus neljässä viidestä Pohjoismaasta ja olen myös ollut jäsenenä Pohjoismaiden neuvostossa. Kaikkina näinä vuosina olen ymmärtänyt, että Pohjoismaat kannattavat rauhaa ja aseidenriisuntaa. Tänä päivänä en ole siitä kuitenkaan enää varma, sillä jotain erikoista tapahtui äskettäin.</p><p>YK:n yleiskokouksessa yli 130 maata neuvottelivat ydinaseiden kieltosopimuksesta. Ruotsalaiset olivat konferenssisalissa, kun taas ulkopuolella tanskalaiset osallistuivat amerikkalaisten järjestämään protestiin. Nikki Haley, Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs, väitti ettei nyt ollut sopiva aika hyväksyä ydinasekieltoa. Norjalaiset, suomalaiset ja islantilaiset eivät olleet läsnä neuvottelusalissa eivätkä sen ulkopuolella.</p><p>YK:n yritys saada ydinasekielto voimaan on jakanut muuten niin yhtenäisesti aseidenriisunnan kannalla olevat Pohjoismaat. Kun yleiskokous lokakuun lopussa äänesti ydinasekieltoneuvottelujen aloittamisesta, useimmat ydinasemaat äänestivät liittolaisineen neuvotteluja vastaan. Näihin maihin lukeutuivat NATO-maat Norja, Tanska ja Islanti. Osa maista, mukaan lukien Suomi, pidättäytyi äänestämästä. Yllättäen näin tekivät myös Kiina, Intia ja Pakistan, jotka ovat kaikki ydinasemaita. Ruotsi, yksi ydinasekiellon alullepanijoista, äänesti neuvotteluiden puolesta ja osallistuikin niihin ainoana Pohjoismaana.</p><p>Kun puhutaan maiden myönteisistä puolista, Pohjoismaat ovat yleensä maailman kymmenen parhaan maan joukossa. Ei vain silloin kun kyse on taloudellisesta hyvinvoinnista ja korruption tasosta, mutta myös mitattaessa turvallisuutta ja ihmisten onnellisuutta. Pohjoismaissa sukupuolten välinen tasa-arvo on johtava yhteiskunnallinen periaate. Pohjoismaat ovat harvoin mukana maailman konflikteissa, mutta osallistuvat mielellään rauhanturvajoukkoihin. Luottamus on yksi pohjoismaisten yhteiskuntien ainutlaatuisimmista ominaisuuksista ja kansalaiset luottavat toistensa lisäksi myös valtiollisiin instituutioihin. Keskinäinen luottamus on myös ollut yksi Pohjoismaiden yhä tiiviimmän turvallisuus- ja puolustusyhteistyön salaisuuksista. Mutta miksi ydinasekiellosta ollaan eri mieltä? Eikö aika todellakaan ole vielä kypsä?</p><p>Perusperiaate Pohjoismaiden erilaisista lähestymistavoista ydinasekieltoon ei näyttäisi johtuvan erilaisista näkemyksistä rauhan suhteen, vaan maiden erilaisista tavoista suhtautua Yhdysvaltoihin. Tanska on yksi Washingtonin lähimmistä liittolaisista, ja Tanska pommittikin Syyriaa Yhdysvaltain tukena. Tanskassa ei käydä juuri minkäänlaista keskustelua ydinaseista eikä aseidenriisunnasta. Sitä vastoin Norja kuitenkin oli maa, joka järjesti ensimmäisen konferenssin ydinaseiden humanitaarisista seurauksista ja on rahoittanut kansalaisyhteiskunnan aseistariisuntatoimintaa. Tästä huolimatta amerikkalaiset suostuttelivat Norjan äänestämään ydinaseneuvotteluja vastaan.</p><p>Suomi ei ole NATOn jäsen, mutta on sotilasliiton strateginen kumppani, joka pyrkii läheisiin suhteisiin Yhdysvaltojen kanssa. Vaikka Suomi osallistuu aseidenriisuntatoimintaan, muun muassa asekauppasopimuksen (ATT, Arms Trade Treaty) kautta, pidättäytyi se äänestämästä eikä siis osallistu myöskään neuvotteluihin. Ruotsi uskaltautui, huolimatta läheisistä väleistään Yhdysvaltoihin, äänestämään neuvottelujen puolesta ja ottamaan aktiivisesti osaa YK-aloitteeseen.</p><p>Äskettäin Washingtonissa pidetyssä konferenssissa kysyttiin asiantuntijoilta kuinka todennäköistä ydinasekiellon toteutuminen on. Kaikki asiantuntijat sanoivat, että neuvottelut johtavat luultavasti jonkinlaiseen sopimukseen. Ranskan asiantuntija arvioi jopa, että todennäköisyys päästä sopimukseen on niinkin korkea kuin 90 prosenttia.</p><p>Mitä ydinasekielto toisi mukanaan? Katoaisivatko ydinaseet ja riskit ydinsotaan? Eivät ainakaan lyhyellä aikavälillä. Mutta ydinasekielto merkitsisi sitä, että ydinaseet eivät olisi enää hyväksyttyjä. YK:n sopimus vahvistaisi ydinaseiden testaamisen kieltoa. Lisäksi ydinaseiden rahoituksen uudistaminen ja uusien ydinaseiden kehittäminen voisi loppua. YK:n osalta olisi korkea aika saada sopimus voimaan, sillä YK:n aseidenriisuntakonferenssi ei ole pystynyt sopimaan edes omasta esityslistastaan viimeisten 20 vuoden aikana!</p><p>Mutta olisiko sillä merkitystä, jos Pohjoismaat pystyisivät muodostamaan yhteisen rintaman ydinaseita vastaan sen sijaan, että ne ovat eri leireissä? Jos nämä rikkaat ja onnelliset maat olisivat olleet samaa mieltä ydinasekiellosta, olisiko se toiminut esimerkkinä muille? Suurlähettiläs Haley korosti neuvottelujen ulkopuolella, ettei ydinasekielto ole realistinen. Hän esitti kysymyksen: voisiko kukaan koskaan uskoa, että Pohjois-Korea luopuisi ydinaseista? Myönnän, että Pohjois-Korea on haastava tapaus, mutta olisi todennäköisempää, että Pyongyang lopettaisi ydinaseohjelmansa, jos kaikki muut maat sopisivat kiellosta.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Kirjoittaja on tekniikan ja kauppatieteiden tohtori, rauhantutkimuslaitos SIPRIn tutkija, European Leadership Networkin hallituksen jäsen ja Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja. Hän on äskettäin julkaissut kirjan <a href="https://www.routledge.com/Nuclear-Multilateralism-and-Iran-Inside-EU-Negotiations/Cronberg/p/book/9781138283855">Nuclear Multilateralism and Iran. Inside the EU Negotiations</a> (Routledge, 2017). Kirjoitus on aluperin julkaistu <a href="https://www.hbl.fi/artikel/karnvapenforbudet-splittrar-ett-annars-sa-enat-norden/">HBL:ssä</a> 8.4.2017 ja myöhemmin <a href="http://www.ykliitto.fi/uutiset-ja-tiedotus/uutisarkisto/ydinasekielto-jakaa-pohjolaa">YK-liiton sivuilla</a>.</em></p> Pohjoismainen identiteettini on kärsinyt kovan kolauksen. Työskentelen ruotsalaisessa rauhantutkimusinstituutissa SIPRI:ssä ja olen aikaisemmin toiminut myös vastaavan tanskalaisen instituutin johtajana. Olen ollut eduskunnan turvallisuus- ja puolustusvaliokunnan jäsen sekä joitakin vuosia myöhemmin vastaavassa tehtävässä Euroopan parlamentissa. Minulla on sosiaaliturvatunnus neljässä viidestä Pohjoismaasta ja olen myös ollut jäsenenä Pohjoismaiden neuvostossa. Kaikkina näinä vuosina olen ymmärtänyt, että Pohjoismaat kannattavat rauhaa ja aseidenriisuntaa. Tänä päivänä en ole siitä kuitenkaan enää varma, sillä jotain erikoista tapahtui äskettäin.

YK:n yleiskokouksessa yli 130 maata neuvottelivat ydinaseiden kieltosopimuksesta. Ruotsalaiset olivat konferenssisalissa, kun taas ulkopuolella tanskalaiset osallistuivat amerikkalaisten järjestämään protestiin. Nikki Haley, Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs, väitti ettei nyt ollut sopiva aika hyväksyä ydinasekieltoa. Norjalaiset, suomalaiset ja islantilaiset eivät olleet läsnä neuvottelusalissa eivätkä sen ulkopuolella.

YK:n yritys saada ydinasekielto voimaan on jakanut muuten niin yhtenäisesti aseidenriisunnan kannalla olevat Pohjoismaat. Kun yleiskokous lokakuun lopussa äänesti ydinasekieltoneuvottelujen aloittamisesta, useimmat ydinasemaat äänestivät liittolaisineen neuvotteluja vastaan. Näihin maihin lukeutuivat NATO-maat Norja, Tanska ja Islanti. Osa maista, mukaan lukien Suomi, pidättäytyi äänestämästä. Yllättäen näin tekivät myös Kiina, Intia ja Pakistan, jotka ovat kaikki ydinasemaita. Ruotsi, yksi ydinasekiellon alullepanijoista, äänesti neuvotteluiden puolesta ja osallistuikin niihin ainoana Pohjoismaana.

Kun puhutaan maiden myönteisistä puolista, Pohjoismaat ovat yleensä maailman kymmenen parhaan maan joukossa. Ei vain silloin kun kyse on taloudellisesta hyvinvoinnista ja korruption tasosta, mutta myös mitattaessa turvallisuutta ja ihmisten onnellisuutta. Pohjoismaissa sukupuolten välinen tasa-arvo on johtava yhteiskunnallinen periaate. Pohjoismaat ovat harvoin mukana maailman konflikteissa, mutta osallistuvat mielellään rauhanturvajoukkoihin. Luottamus on yksi pohjoismaisten yhteiskuntien ainutlaatuisimmista ominaisuuksista ja kansalaiset luottavat toistensa lisäksi myös valtiollisiin instituutioihin. Keskinäinen luottamus on myös ollut yksi Pohjoismaiden yhä tiiviimmän turvallisuus- ja puolustusyhteistyön salaisuuksista. Mutta miksi ydinasekiellosta ollaan eri mieltä? Eikö aika todellakaan ole vielä kypsä?

Perusperiaate Pohjoismaiden erilaisista lähestymistavoista ydinasekieltoon ei näyttäisi johtuvan erilaisista näkemyksistä rauhan suhteen, vaan maiden erilaisista tavoista suhtautua Yhdysvaltoihin. Tanska on yksi Washingtonin lähimmistä liittolaisista, ja Tanska pommittikin Syyriaa Yhdysvaltain tukena. Tanskassa ei käydä juuri minkäänlaista keskustelua ydinaseista eikä aseidenriisunnasta. Sitä vastoin Norja kuitenkin oli maa, joka järjesti ensimmäisen konferenssin ydinaseiden humanitaarisista seurauksista ja on rahoittanut kansalaisyhteiskunnan aseistariisuntatoimintaa. Tästä huolimatta amerikkalaiset suostuttelivat Norjan äänestämään ydinaseneuvotteluja vastaan.

Suomi ei ole NATOn jäsen, mutta on sotilasliiton strateginen kumppani, joka pyrkii läheisiin suhteisiin Yhdysvaltojen kanssa. Vaikka Suomi osallistuu aseidenriisuntatoimintaan, muun muassa asekauppasopimuksen (ATT, Arms Trade Treaty) kautta, pidättäytyi se äänestämästä eikä siis osallistu myöskään neuvotteluihin. Ruotsi uskaltautui, huolimatta läheisistä väleistään Yhdysvaltoihin, äänestämään neuvottelujen puolesta ja ottamaan aktiivisesti osaa YK-aloitteeseen.

Äskettäin Washingtonissa pidetyssä konferenssissa kysyttiin asiantuntijoilta kuinka todennäköistä ydinasekiellon toteutuminen on. Kaikki asiantuntijat sanoivat, että neuvottelut johtavat luultavasti jonkinlaiseen sopimukseen. Ranskan asiantuntija arvioi jopa, että todennäköisyys päästä sopimukseen on niinkin korkea kuin 90 prosenttia.

Mitä ydinasekielto toisi mukanaan? Katoaisivatko ydinaseet ja riskit ydinsotaan? Eivät ainakaan lyhyellä aikavälillä. Mutta ydinasekielto merkitsisi sitä, että ydinaseet eivät olisi enää hyväksyttyjä. YK:n sopimus vahvistaisi ydinaseiden testaamisen kieltoa. Lisäksi ydinaseiden rahoituksen uudistaminen ja uusien ydinaseiden kehittäminen voisi loppua. YK:n osalta olisi korkea aika saada sopimus voimaan, sillä YK:n aseidenriisuntakonferenssi ei ole pystynyt sopimaan edes omasta esityslistastaan viimeisten 20 vuoden aikana!

Mutta olisiko sillä merkitystä, jos Pohjoismaat pystyisivät muodostamaan yhteisen rintaman ydinaseita vastaan sen sijaan, että ne ovat eri leireissä? Jos nämä rikkaat ja onnelliset maat olisivat olleet samaa mieltä ydinasekiellosta, olisiko se toiminut esimerkkinä muille? Suurlähettiläs Haley korosti neuvottelujen ulkopuolella, ettei ydinasekielto ole realistinen. Hän esitti kysymyksen: voisiko kukaan koskaan uskoa, että Pohjois-Korea luopuisi ydinaseista? Myönnän, että Pohjois-Korea on haastava tapaus, mutta olisi todennäköisempää, että Pyongyang lopettaisi ydinaseohjelmansa, jos kaikki muut maat sopisivat kiellosta.

 

Kirjoittaja on tekniikan ja kauppatieteiden tohtori, rauhantutkimuslaitos SIPRIn tutkija, European Leadership Networkin hallituksen jäsen ja Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja. Hän on äskettäin julkaissut kirjan Nuclear Multilateralism and Iran. Inside the EU Negotiations (Routledge, 2017). Kirjoitus on aluperin julkaistu HBL:ssä 8.4.2017 ja myöhemmin YK-liiton sivuilla.

]]>
11 http://tarjacronberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237297-ydinasekielto-jakaa-pohjolaa#comments Kotimaa Aseistariisunta Pohjoismaat Ydinaseet Ydinasekielto Mon, 22 May 2017 09:19:34 +0000 Tarja Cronberg http://tarjacronberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237297-ydinasekielto-jakaa-pohjolaa
Käynnistyykö Korean sota – vaihe II uho http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235689-kaynnistyyko-korean-sota-vaihe-ii-uho <p>Yhdysvaltojen uusin presidentti <strong>Donald Trump</strong> on kertonut armeijansa kautta, että hyökkäys on valmis aloitettavaksi. Pommikoneet maalitettu, AEGIS-ohjustaistelujärjestelmät aktivoitu ja Tomahawk risteilyohjukset iskuvalmiudessa &ndash; aloittamaan uuden sodan amerikkalaisten pitkään listaan - Afganistan, Irak, Libya ja nyt Syyrian raskaat ilmapommitukset &hellip;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Koreoiden niemimaalle jäätyi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Korean_sota">sota</a> ja konflikti, jossa osallisina olivat <em>kolme tuolloista suurta</em> </strong>|0 <strong>&ndash; kaksi ydinasesuurvaltaa USA ja Neuvostoliitto sekä maailman väkirikkain Kiina. Oli kysymys japanilaisten &rdquo;perinnönjaosta&rdquo;. Korean niemimaalle jäätyi jakolinja, jolla sukulaiset erotettiin toisistaan. Kummajaiseksi jäi Yhdysvaltain sotilas- ja hyökkäysvoima, Etelä-Koreaan <a href="http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/1699849-yhdysvalloilla-on-maailmalla-761-sotilastukikohtaa">sotilastukikohtina</a> (86 tukikohtaa ja 26.000 sotilasta), kun Korean sota jäi ratkaisemattomaan pattitilanteeseen.</strong></p><p>Pohjois-Koreaan ei jäänyt niin venäläisiä kuin kiinalaisiakaan. Pohjois-Korea valitsi harvainvallaksi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Juche">Juche-aatteen</a>, tulla toimeen itse, aseistaa itsensä, ottaa johtajaksi itsevaltius perinnöllisyytenä &ndash; syntyi erikoinen valtiojärjestelmä, josta ei juuri tietoa heru &ndash; vain ohjusten suihkuvanat, kun se kehittää itse vimmatusti vastavoimaa USA&#39; n sotilasvoimalle niemimaan eteläosissa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Entä nyt kun Pohjois-Korea haluaa turvakseen ydinaseen, kuten Israel toisella maailman kolkalla </strong>|1</p><p>USA teki <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235235-syyria-sai-ensitoisinnon-usa-n-laittomasta-irakin-sodasta">äkkitaisteluiskun</a> Syyriaan, tuhosi Syyrian laillisen hallinnon lentokentän &ndash; se oli varoitus, uho tai näyttö uuden presidentin päätöskyvystä tehdä enemmän kuin vain puhua.</p><p>Syynä oli kerrotun mukaan kemikaali-isku ja/tai räjähdys Syyrian sisällissodan alueella, joka on kapinallisterroristien alueella aikana, jolloin Syyrian laillinen hallinto on saamassa valtionsa uudelleen haltuunsa &ndash; lakien ja järjestyksen alle, paljolti Venäjän ja Iranin avulla &ndash; USA oli jäämässä toisen tai kolmannen viulun soittajaksi. Nyt Trump halusi ensiviulun itselleen.</p><p>Kemikaalikatastrofista levisi rujoja kuvia, ja Trump otti ne niin syvällisesti, että aloitti ilmoittamatta kenellekään rajun sotilasiskun YK-jäsenvaltioon &ndash; ilman mitään mandaattia, vain niin sanotulla maailmanpoliisioikeudella. Olisiko ensin pitänyt suorittaa puolueeton tutkimus?</p><p>Todellisuudessa USA on tukenut Syyrian kapinallisia, kuten Venäjä Ukrainan itäalueiden separatisteja. Venäjä oli kutsuttu Syyriaan vuonna 2015 presidentti <strong>Bashar al-Assadin</strong> toimesta, laillisesti. USAF aloitti raskaat Syyrian pommitukset jo vuonna 2014, mutta ilman mitään kutsua tai kansainvälisen yhteisön mandaattia. USA ei myöskään saanut mitään ratkaisua suurilla ilmapommituksillaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Entä nyt Pohjois-Korea, jonka on amerikkalaisten ja Trumpin hampaissa?</strong></p><p>Pohjois-Korea on virallisesti edelleen sotatilassa ja sillä on suuri, erittäin suuri konventionaalinen armeija. Pohjois-Korea saa US (mahdollisen) hyökkäyksen yhteydessä vahvan tekosyyn aloittaa puolustuksellinen sota etelään, kohti amerikkalaisten sotilastukikohtia. Tämä puolustautuva hyökkäys saattaa aktivoida Nato valtioiden kuuluisan Artikla viitosen, koska näin yksi natovaltio on joutunut vieraan sotatoimen kohteeksi.</p><p>Mikä tulisi olemaan Kiinan ja Venäjän reaktio, jää arvattavaksi &ndash; ehkä nämä maailman suurimmat aloillaan yhdistävät voimansa ja poistavat maailmastamme yhden maailmanpoliisiroolituksen, joka on jo nyt illassaan |2.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Entä Kiina, jonka jatkeena on tuo Korean niemimaa?</strong></p><p>Kiinalla lienee ainoana maana toimivat suhteet molempiin Koreoihin &ndash; niin etelään kuin pohjoiseen. Molemmat ovat itseasiassa kiinalaisten &rdquo;vankina&rdquo; kaupallisesti, pohjoinen osa energian ja ravinnon osalta &ndash; muu maailmahan on sulkenut Pohjois-Korean rautaesiripun taakse tämän ydinasepyrkimysten vuoksi. Herää tietysti kysymys, miksi Israel paljon sotineena valtiona sai tuotekehittää itselleen &rdquo;turvaksi&rdquo; oman ydinaseen. Mutta Kiina ---</p><p>--- Miksi nykyisillä ydinasevaltioilla on nuo tuomiopäivän aseet? Miksi Israel saa omistaa atomipommit? Onko vastauksena vastuu ja luotettavuus? Entä todellisuus? Mikä on maailman eniten sotinut valtio nykypäivänä ja vaikkapa viimeisten 60-100 vuoden aikana? [<a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/07/maailmanpoliisi-yhdysvallat.html">V</a>]</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>Ketä tämä eniten sotinut valtio sitten uhkaa ja miksi?</strong></p><p>Ketkä olivat sodassa mukana viime sodassa, kun Korean niemimaalla sodittiin? Mikä on Pohjois-Korean uhka, kun sen täytyy liki väkisin päästä ydinasevaltioksi? Miksi se on USA, joka uhkaa nyt sodalla liittyen Koreoiden keskinäiseen valtakansataisteluun? Paljon kysymyksiä! Saammeko puolueettomia vastauksia?</p><p>Lopuksi: Mikä valtio on käyttänyt atomiaseita siviilejä kohtaan ja mikä valtio on käyttänyt ydinaseita saadakseen ratkaisun käymäänsä sotaan? Mikä valtio on käyttänyt eniten kemiallisia aseita, olisiko se Irak, jonne USA toimitti eurooppalaisten yhtiöiden ohella raaka-aineita kemiallisten aseiden tekoon, kun Irak kävi sotaa Irania vastaan, jota muuten USA myös tuki!</p><p>...</p><p><em>Linkki </em>~ <a href="http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201704142200103094_ul.shtml">http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201704142200103094_ul.shtml</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mahdollisen Korean II Sodan aattona USA esittelee tuhoamisvoimaansa!</strong></p><p>|* ~ <a href="http://yle.fi/uutiset/usa_kertoo_pudottaneensa_afganistaniin_kaikkien_pommien_aidin/9566620">http://yle.fi/uutiset/usa_kertoo_pudottaneensa_afganistaniin_kaikkien_pommien_aidin/9566620</a> -</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti ylläolevaan</em>:</p><p>... Jälleen lännenmiehen <em><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/12/west-trolling-east-trolling-nokittelua.html">West trolling</a> </em>jylyää liki hurmoksellisessa tilassa euforiaan kuoriutuneena. Hetkinen, lukekaahan mitä ed. Afganistanin presidentti Karzai sanoo pommin käytöstä. Tässä on samalla hyvä muistaa syyt, miksi US pudotti kaksi erilaista atomipommia Japaniin - lähinnä siviilien sekaan, höyrystäen tuhansia lapsia, naisia ja vanhuksia taivaan tuuliin. Kyseessä oli testaus elävällä lihalla.</p><p>&hellip;</p><p><em>Linkki </em>~ <a href="http://yle.fi/uutiset/pentagon_superpommi_surmasi_36_isis-taistelijaa__katso_arkistofilmi_kaikkien_pommien_aidista/9566867">http://yle.fi/uutiset/pentagon_superpommi_surmasi_36_isis-taistelijaa__katso_arkistofilmi_kaikkien_pommien_aidista/9566867</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ilta-Sanomat kirjoittaa lähes hurmoshengessä eurforian vallassa amerikkalaisten höyryävästä voimasta</strong></p><p>~ <a href="http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005169815.html">http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005169815.html</a> - [Ilta-Sanomat]</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti ylläolevaan</em>:</p><p>&rdquo;... Lähes hurmoshenkinen West trolling kuvaelma US taistelunyrkistä, jonka toiminta-aktivointi suistaa maailman lähelle todellista kylmää sotaa ja siitä on vain pieni matka sodan alkamiseen, laajemminkin. Nyt jo Venäjä ja Kiina aktivoivat puolustusjärjestelyjä - kaikkialla maailmassa. Onko Trump käynnistämässä alkua myöhemmälle suursodalle? Muistamme USA&#39; n olevan maailman sotinein valtio muiden itsenäisten maiden alueille viimeisen 70 vuoden aikana.</p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_wars_involving_the_United_States">USA on sotinut</a> viimeiset 100 vuotta liki jatkuvasti ja aina kaukana omilta rajoiltaan - pyydettynä tai pyytämättä! Viimeisin raju hyökkäysisku tehtiin ilman mitään mandaattia ja täysiä todisteita Syyriaan, vain reilu viikko sitten. Muita kaaostavia suurhyökkäyksiä on USA&#39; lla tehtynä Afganistaniin 2001- , Irakiin 2003- ja Libyaan 2011- , unohtamatta Syyrian massapommituksia 2014- &rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Millaisilla valtioilla on ennaltaehkäisevään iskuun oikeus?</strong></p><p>Näin maalailee suomalainen ei niin luotettava iltapäivämedia &ndash; West trollingina?</p><p>~ <a href="http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201704142200103052_ul.shtml">http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201704142200103052_ul.shtml</a> - [Iltalehti]</p><p><em>Allekirjoittaneen kommentti ylläolevaan</em>:</p><p>&rdquo;... Onko tosiaan näin, että US on valmis aloittamaan laajan sodan Korean niemimaalla? Onko Pohjois-Korea tappanut vieraiden valtioiden ihmisiä sotilasiskuillaan, kuten esimerkiksi ydinasevaltio Israel? Millä mandaatilla US aloittaa sodan? Ymmärtääköhän US, että itse ilman mitään kansainvälistä mandaattia aloitettu hyökkäyssota P-Koreaa vastaan ajaa Kiinan ja Venäjän läheisempään sotilasliittoon.</p><p>Miksi muuten muun muassa USA&#39; n tuella Israel on saanut kehittää kaikessa rauhassa ydinaseiskumahdollisuuden? Olisiko Trumpin syytä tämä ensin perustella, ennen kuin aloittaa todellisen uuden kylmän sodan maapallolle. Kiina tekee tosiaan ratkaisun ja sille aloitteen. US pois sotavoimineen Korean niemimaalta ja näin Kiina takaa, että Pohjois-Korea lopettaa ydinaseiden kehittelyn.</p><p>...</p><p>|* ... Sota on aina särkemistä, tuhoamista sekä tietysti tappamista - US lisää ruudin määrää, kun ei tule oikeaa tulosta. Tulos ei ole se, että kaikki kolme maata - Afganistan, Irak ja Libya ovat nyt US pommitusten jäljiltä kaaoksessa ja EU- Eurooppa täynnä noiden valtioiden pakolaisia!</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><strong>RATKAISU!</strong></p><p>Pelin voi lopettaa vain sellainen valtio, jolla on ote molempiin &ndash; niin Etelä- kuin Pohjois-Koreaan &ndash; tämä valtio on Kiina. Sekin on selvää, ettei Kiina suvaitse kotivesilleen vieraita taistelu- ja hyökkäysvoimia |** &ndash; ohjuksineen. Tämän on sangen ymmärrettävää kun muistamme Kuuban kriisin, siitä juontuvan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuuban_ohjuskriisi">ohjuskriisin</a> &ndash; kun Kuuban edesmennyt puoliyksivaltias <strong>Fidel Castro</strong> tuolloin kutsui Neuvostoliiton apuun, olihan USA pommittanut Kuuban lentokenttiä ja junaillut sinällään epäonnistuneen Sikojenlahden <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sikojenlahden_maihinnousu">maihinnousuyrityksen</a>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Episodi numero 1 &ndash; osa Kiina by Donald Trump</strong></p><p>&rdquo;... Trump pullisteli aivan väärän valtion presidentille. Samalla hetkellä kun Trump korskeili, <strong>Xi Jinping</strong> tiesi voittaneensa Trumpin. Miksi näin, se kerrotaan myöhemmin&rdquo;</p><p>...</p><p><em>Linkki </em>~ <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005168866.html">http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005168866.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>Kiina <em>tullee</em> esittämään, että USA poistaa kaikki sota- ja hyökkäysvoimansa Korean niemimaalta, jonka vastineeksi maailman suurin talous &ndash; Kiina takaa alueen rauhan ja kaupallistumisen. Samalla kun USA siirtää sotavoimansa pois, rauhoittuu koko alue, ja saattaaisi merkitä myös Koreoiden yhdistymistä &ndash; on jokseenkin varmaa, että jos kysytään korealaisilta itseltään, niin he <em>haluavat yhdistyä</em> &ndash; ovathan he sukulaiskansaa &ndash; molemmin puolin jäätynyttä rajaa, jossa aseistus on maailman tiheintä!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Numerolinkit tekstistä</strong></p><p>|0 ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235580-maapallon-huomisen-ratkaisee-kolme-miesta">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235580-maapallon-huomisen-ratkaisee-kolme-miesta</a> &ndash; [nykyajan kolme miestä]</p><p>|1 ~ <a href="http://www.tiede.fi/keskustelu/8613/ketju/israel_ja_pohjois_korea_pullistelua_aseilla">http://www.tiede.fi/keskustelu/8613/ketju/israel_ja_pohjois_korea_pullistelua_aseilla</a> &ndash; [TIEDE/Kesk. - 2006]</p><p>|2 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/01/uusi-maailmanjarjestys-yhden.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/01/uusi-maailmanjarjestys-yhden.html</a> -</p><p>|2 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/07/maailmanpoliisi-yhdysvallat.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/07/maailmanpoliisi-yhdysvallat.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>AL | US | VU | T | BL | BL | FB | FB | BLOG 135546</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> Koreansota-II.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 14042017</p><p>&nbsp;</p><p>|1134|9964|</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvaltojen uusin presidentti Donald Trump on kertonut armeijansa kautta, että hyökkäys on valmis aloitettavaksi. Pommikoneet maalitettu, AEGIS-ohjustaistelujärjestelmät aktivoitu ja Tomahawk risteilyohjukset iskuvalmiudessa – aloittamaan uuden sodan amerikkalaisten pitkään listaan - Afganistan, Irak, Libya ja nyt Syyrian raskaat ilmapommitukset … 

 

Koreoiden niemimaalle jäätyi sota ja konflikti, jossa osallisina olivat kolme tuolloista suurta |0 – kaksi ydinasesuurvaltaa USA ja Neuvostoliitto sekä maailman väkirikkain Kiina. Oli kysymys japanilaisten ”perinnönjaosta”. Korean niemimaalle jäätyi jakolinja, jolla sukulaiset erotettiin toisistaan. Kummajaiseksi jäi Yhdysvaltain sotilas- ja hyökkäysvoima, Etelä-Koreaan sotilastukikohtina (86 tukikohtaa ja 26.000 sotilasta), kun Korean sota jäi ratkaisemattomaan pattitilanteeseen.

Pohjois-Koreaan ei jäänyt niin venäläisiä kuin kiinalaisiakaan. Pohjois-Korea valitsi harvainvallaksi Juche-aatteen, tulla toimeen itse, aseistaa itsensä, ottaa johtajaksi itsevaltius perinnöllisyytenä – syntyi erikoinen valtiojärjestelmä, josta ei juuri tietoa heru – vain ohjusten suihkuvanat, kun se kehittää itse vimmatusti vastavoimaa USA' n sotilasvoimalle niemimaan eteläosissa.

 

Entä nyt kun Pohjois-Korea haluaa turvakseen ydinaseen, kuten Israel toisella maailman kolkalla |1

USA teki äkkitaisteluiskun Syyriaan, tuhosi Syyrian laillisen hallinnon lentokentän – se oli varoitus, uho tai näyttö uuden presidentin päätöskyvystä tehdä enemmän kuin vain puhua.

Syynä oli kerrotun mukaan kemikaali-isku ja/tai räjähdys Syyrian sisällissodan alueella, joka on kapinallisterroristien alueella aikana, jolloin Syyrian laillinen hallinto on saamassa valtionsa uudelleen haltuunsa – lakien ja järjestyksen alle, paljolti Venäjän ja Iranin avulla – USA oli jäämässä toisen tai kolmannen viulun soittajaksi. Nyt Trump halusi ensiviulun itselleen.

Kemikaalikatastrofista levisi rujoja kuvia, ja Trump otti ne niin syvällisesti, että aloitti ilmoittamatta kenellekään rajun sotilasiskun YK-jäsenvaltioon – ilman mitään mandaattia, vain niin sanotulla maailmanpoliisioikeudella. Olisiko ensin pitänyt suorittaa puolueeton tutkimus?

Todellisuudessa USA on tukenut Syyrian kapinallisia, kuten Venäjä Ukrainan itäalueiden separatisteja. Venäjä oli kutsuttu Syyriaan vuonna 2015 presidentti Bashar al-Assadin toimesta, laillisesti. USAF aloitti raskaat Syyrian pommitukset jo vuonna 2014, mutta ilman mitään kutsua tai kansainvälisen yhteisön mandaattia. USA ei myöskään saanut mitään ratkaisua suurilla ilmapommituksillaan.

 

Entä nyt Pohjois-Korea, jonka on amerikkalaisten ja Trumpin hampaissa?

Pohjois-Korea on virallisesti edelleen sotatilassa ja sillä on suuri, erittäin suuri konventionaalinen armeija. Pohjois-Korea saa US (mahdollisen) hyökkäyksen yhteydessä vahvan tekosyyn aloittaa puolustuksellinen sota etelään, kohti amerikkalaisten sotilastukikohtia. Tämä puolustautuva hyökkäys saattaa aktivoida Nato valtioiden kuuluisan Artikla viitosen, koska näin yksi natovaltio on joutunut vieraan sotatoimen kohteeksi.

Mikä tulisi olemaan Kiinan ja Venäjän reaktio, jää arvattavaksi – ehkä nämä maailman suurimmat aloillaan yhdistävät voimansa ja poistavat maailmastamme yhden maailmanpoliisiroolituksen, joka on jo nyt illassaan |2.

 

Entä Kiina, jonka jatkeena on tuo Korean niemimaa?

Kiinalla lienee ainoana maana toimivat suhteet molempiin Koreoihin – niin etelään kuin pohjoiseen. Molemmat ovat itseasiassa kiinalaisten ”vankina” kaupallisesti, pohjoinen osa energian ja ravinnon osalta – muu maailmahan on sulkenut Pohjois-Korean rautaesiripun taakse tämän ydinasepyrkimysten vuoksi. Herää tietysti kysymys, miksi Israel paljon sotineena valtiona sai tuotekehittää itselleen ”turvaksi” oman ydinaseen. Mutta Kiina ---

--- Miksi nykyisillä ydinasevaltioilla on nuo tuomiopäivän aseet? Miksi Israel saa omistaa atomipommit? Onko vastauksena vastuu ja luotettavuus? Entä todellisuus? Mikä on maailman eniten sotinut valtio nykypäivänä ja vaikkapa viimeisten 60-100 vuoden aikana? [V]

 

...

Ketä tämä eniten sotinut valtio sitten uhkaa ja miksi?

Ketkä olivat sodassa mukana viime sodassa, kun Korean niemimaalla sodittiin? Mikä on Pohjois-Korean uhka, kun sen täytyy liki väkisin päästä ydinasevaltioksi? Miksi se on USA, joka uhkaa nyt sodalla liittyen Koreoiden keskinäiseen valtakansataisteluun? Paljon kysymyksiä! Saammeko puolueettomia vastauksia?

Lopuksi: Mikä valtio on käyttänyt atomiaseita siviilejä kohtaan ja mikä valtio on käyttänyt ydinaseita saadakseen ratkaisun käymäänsä sotaan? Mikä valtio on käyttänyt eniten kemiallisia aseita, olisiko se Irak, jonne USA toimitti eurooppalaisten yhtiöiden ohella raaka-aineita kemiallisten aseiden tekoon, kun Irak kävi sotaa Irania vastaan, jota muuten USA myös tuki!

...

Linkki ~ http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201704142200103094_ul.shtml -

 

Mahdollisen Korean II Sodan aattona USA esittelee tuhoamisvoimaansa!

|* ~ http://yle.fi/uutiset/usa_kertoo_pudottaneensa_afganistaniin_kaikkien_pommien_aidin/9566620 -

Allekirjoittaneen kommentti ylläolevaan:

... Jälleen lännenmiehen West trolling jylyää liki hurmoksellisessa tilassa euforiaan kuoriutuneena. Hetkinen, lukekaahan mitä ed. Afganistanin presidentti Karzai sanoo pommin käytöstä. Tässä on samalla hyvä muistaa syyt, miksi US pudotti kaksi erilaista atomipommia Japaniin - lähinnä siviilien sekaan, höyrystäen tuhansia lapsia, naisia ja vanhuksia taivaan tuuliin. Kyseessä oli testaus elävällä lihalla.

Linkki ~ http://yle.fi/uutiset/pentagon_superpommi_surmasi_36_isis-taistelijaa__katso_arkistofilmi_kaikkien_pommien_aidista/9566867 -

 

Ilta-Sanomat kirjoittaa lähes hurmoshengessä eurforian vallassa amerikkalaisten höyryävästä voimasta

~ http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005169815.html - [Ilta-Sanomat]

Allekirjoittaneen kommentti ylläolevaan:

”... Lähes hurmoshenkinen West trolling kuvaelma US taistelunyrkistä, jonka toiminta-aktivointi suistaa maailman lähelle todellista kylmää sotaa ja siitä on vain pieni matka sodan alkamiseen, laajemminkin. Nyt jo Venäjä ja Kiina aktivoivat puolustusjärjestelyjä - kaikkialla maailmassa. Onko Trump käynnistämässä alkua myöhemmälle suursodalle? Muistamme USA' n olevan maailman sotinein valtio muiden itsenäisten maiden alueille viimeisen 70 vuoden aikana.

USA on sotinut viimeiset 100 vuotta liki jatkuvasti ja aina kaukana omilta rajoiltaan - pyydettynä tai pyytämättä! Viimeisin raju hyökkäysisku tehtiin ilman mitään mandaattia ja täysiä todisteita Syyriaan, vain reilu viikko sitten. Muita kaaostavia suurhyökkäyksiä on USA' lla tehtynä Afganistaniin 2001- , Irakiin 2003- ja Libyaan 2011- , unohtamatta Syyrian massapommituksia 2014- ”

 

Millaisilla valtioilla on ennaltaehkäisevään iskuun oikeus?

Näin maalailee suomalainen ei niin luotettava iltapäivämedia – West trollingina?

~ http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201704142200103052_ul.shtml - [Iltalehti]

Allekirjoittaneen kommentti ylläolevaan:

”... Onko tosiaan näin, että US on valmis aloittamaan laajan sodan Korean niemimaalla? Onko Pohjois-Korea tappanut vieraiden valtioiden ihmisiä sotilasiskuillaan, kuten esimerkiksi ydinasevaltio Israel? Millä mandaatilla US aloittaa sodan? Ymmärtääköhän US, että itse ilman mitään kansainvälistä mandaattia aloitettu hyökkäyssota P-Koreaa vastaan ajaa Kiinan ja Venäjän läheisempään sotilasliittoon.

Miksi muuten muun muassa USA' n tuella Israel on saanut kehittää kaikessa rauhassa ydinaseiskumahdollisuuden? Olisiko Trumpin syytä tämä ensin perustella, ennen kuin aloittaa todellisen uuden kylmän sodan maapallolle. Kiina tekee tosiaan ratkaisun ja sille aloitteen. US pois sotavoimineen Korean niemimaalta ja näin Kiina takaa, että Pohjois-Korea lopettaa ydinaseiden kehittelyn.

...

|* ... Sota on aina särkemistä, tuhoamista sekä tietysti tappamista - US lisää ruudin määrää, kun ei tule oikeaa tulosta. Tulos ei ole se, että kaikki kolme maata - Afganistan, Irak ja Libya ovat nyt US pommitusten jäljiltä kaaoksessa ja EU- Eurooppa täynnä noiden valtioiden pakolaisia!

 

...

RATKAISU!

Pelin voi lopettaa vain sellainen valtio, jolla on ote molempiin – niin Etelä- kuin Pohjois-Koreaan – tämä valtio on Kiina. Sekin on selvää, ettei Kiina suvaitse kotivesilleen vieraita taistelu- ja hyökkäysvoimia |** – ohjuksineen. Tämän on sangen ymmärrettävää kun muistamme Kuuban kriisin, siitä juontuvan ohjuskriisin – kun Kuuban edesmennyt puoliyksivaltias Fidel Castro tuolloin kutsui Neuvostoliiton apuun, olihan USA pommittanut Kuuban lentokenttiä ja junaillut sinällään epäonnistuneen Sikojenlahden maihinnousuyrityksen.

 

Episodi numero 1 – osa Kiina by Donald Trump

”... Trump pullisteli aivan väärän valtion presidentille. Samalla hetkellä kun Trump korskeili, Xi Jinping tiesi voittaneensa Trumpin. Miksi näin, se kerrotaan myöhemmin”

...

Linkki ~ http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005168866.html -

 

Kiina tullee esittämään, että USA poistaa kaikki sota- ja hyökkäysvoimansa Korean niemimaalta, jonka vastineeksi maailman suurin talous – Kiina takaa alueen rauhan ja kaupallistumisen. Samalla kun USA siirtää sotavoimansa pois, rauhoittuu koko alue, ja saattaaisi merkitä myös Koreoiden yhdistymistä – on jokseenkin varmaa, että jos kysytään korealaisilta itseltään, niin he haluavat yhdistyä – ovathan he sukulaiskansaa – molemmin puolin jäätynyttä rajaa, jossa aseistus on maailman tiheintä!

 

Numerolinkit tekstistä

|0 ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235580-maapallon-huomisen-ratkaisee-kolme-miesta – [nykyajan kolme miestä]

|1 ~ http://www.tiede.fi/keskustelu/8613/ketju/israel_ja_pohjois_korea_pullistelua_aseilla – [TIEDE/Kesk. - 2006]

|2 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/01/uusi-maailmanjarjestys-yhden.html -

|2 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/07/maailmanpoliisi-yhdysvallat.html -

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

 

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

AL | US | VU | T | BL | BL | FB | FB | BLOG 135546

 

DOC Koreansota-II.doc – OpenOffice Writer

PVM 14042017

 

|1134|9964|

]]>
109 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235689-kaynnistyyko-korean-sota-vaihe-ii-uho#comments Donald Trump Pohjois-Korea Uhkaaminen Ydinaseet Yllätyshyökkäys Fri, 14 Apr 2017 15:10:07 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235689-kaynnistyyko-korean-sota-vaihe-ii-uho
Trump ja pohjoiskorealainen ruletti http://rogerkulmala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235192-trump-ja-pohjoiskorealainen-ruletti <p>Yhdysvallat liittyi presidentti Woodrow Wilsonin johdolla tasan sata vuotta sitten ensimmäiseen maailmansotaan ja muutti 1900-luvun historian kulun. Nyt presidentti Donald Trump kohtaa Korean niemimaalla ongelman, joka voi pahimmillaan johtaa jopa suurempiin seurauksiin.</p><p>Tarkoitan tietenkin Pohjois-Korean aseohjelmia, joiden tarkoitus on kehittää mannertenvälinen ydinohjus, jolla voisi iskeä Yhdysvaltoihin asti. Arvioiden mukaan Pohjois-Korealla on jo ydinaseita, mutta ne eivät ole tarpeeksi kehittyneitä, jotta niitä voisi ampua ohjuksilla.</p><p>Pohjois-Korea ei tietenkään ole ensimmäinen maa, jolla olisi ydinohjuksia, mutta Pohjois-Korea on stalinistinen diktatuuri, joka on vieläkin teknisesti sotatilassa Korean sodan jäljiltä ja joka retoriikassa jatkuvasti uhoaa ydintuholla. Maalla voisi olla huolestuttavan alhainen kyynys käyttää ydinohjuksia Etelä-Koreaa, Japania ja Yhdysvaltoja vastaan. Siksi Yhdysvallat voi ottaa tavoitteekseen ydinaseohjelman pysäyttämisen keinolla millä hyvänsä, vaikka riskit ovat suuret.</p><p>Kutsuisin tilannetta pohjoiskorealaiseksi ruletiksi. Kun venäläisessä ruletissa sylinterissä on yksi panos, niin pohjoiskorealaisessa ruletissa on useampi ja osassa on ydinlataus. Käyn tässä erilaisia skenaarioita ja spekuloin, miten Trump ja muut toimijat mahtavat pelata rulettia.</p><p>Yritän kirjoituksessani avata, miksi Trump ei ole välttämättä vastuuton, jos hän ryhtyy sotilaallisiin toimiin, vaikka riskit ovat suuret ja toisaalla, miksi rauhan ja diplomatian tie voi johtaa kuitenkin lopulta tuhoisaan konfliktiin.</p><p>Suosittelen lukemaan Petri Mäkelän kirjoituksen&nbsp;<a href="http://petrimkel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232952-pohjois-korea-kavelee-veitsenteralla">Pohjois-Korea kävelee veitsenterällä</a>. Käsittelee samaa aihetta, mutta otan kirjoituksessani hieman erilaisen näkökulman.</p><p><strong>Pohjoiskorealaisen ruletin pelaajista</strong></p><p>On hyvä käydä läpi &quot;ruletin&quot; pelaajien motiiveja, jotta voisi ymmärtää skenaarioita syvällisemmin.</p><p><strong>Donald Trump ja Yhdysvallat: </strong>Yhdysvallat sitoi itsensä Korean niemimaan valtapolitiikkaan lähtiessään puolustamaan Etelä-Koreaa pohjoisen kommunistien hyökkäykseltä 1950-luvun alussa. Sota päättyi &quot;tasapeliin&quot; ja siitä lähtien jaettu Korean niemimaa on ollut kylmän sodan näyttämö, jossa armeijat seisovat vastakkain rajoilla ja ovat valmiina sotaan. Tämä jatkuu siitä huolimatta, että melkein kaikkialla muualla maailmassa kylmä sota päättyi Neuvostoliiton kaatumiseen.</p><p>Yhdysvalloilla on siis merkittävää sotilasvoimaa Etelä-Koreassa ja kuten edellä todettiin, Pohjois-Korean mannertenväliset ohjukset ovat sille pelottava uhka. Toki Yhdysvallat voi vastata Pohjois-Korean ydiniskuun ydinaseholokaustilla, mutta se ei lohduttaisi lopulta hirveästi, jos Pohjois-Korean ydinohjukset onnistuisi tappamaan miljoona kalifornialaista. (Ydinasestrategiat perustuvat yleensä pelkoon vastaiskusta, joten säilyttääkseen uskottavuutensa Yhdysvallat varmasti vastaisi ydinasehyökkäykseen ydinaseilla)</p><p>Oleellinen kysymys on, mitä Trump presidenttinä tekee. Jo hänen edeltäjänsä Barack Obama piti Pohjois-Korean tilannetta huolestuttavana ja olisi ollut jopa valmis sotilaallisiin toimiin, jos sellaisella olisi saanut helppoja tuloksia. Me emme tunne Trumpin ulkopolitiikka syvällisesti, mutta tiedämme, että hän on kiihdyttänyt huomattavasti pommituksia islamistiterroristeja vastaan Lähi-Idässä, joten hän ei arkaile voiman käyttöä. Trumpin hallinnossa on myös vihjailtu, että Pohjois-Korean kanssa kaikki keinot ovat pöydällä, siis myös sotilaalliset.</p><p><strong>Pohjois-Korea ja Kim Jong-un:&nbsp;</strong>Pohjois-Korea on omituinen sekoitus kommunismia ja korealaista nationalismia, joka johtaa Kim-dynastian kolmas johtaja Kim Jong-un. Pohjois-Korean johdon ajattelusta ei oikeastaan saada sisältä tietoja, joten arviointia pitää yrittää tehdä Pohjois-Korean käytäksen perusteella.</p><p>Ydinase -ja ohjusohjelmien jatkaminen määrätietoisesti huolimatta rankasta kansainvälisestä kertoo, että Kim Jong-un haluaa maalleen mannertenvälisiä ydinohjuksia. Tämä on hänen kannaltaan loogista. Köyhä ja eristäytynyt Pohjois-Korea ei perinteisillä aseilla pysty rakentamaan sotilasmahtia, joka pystyisi panemaan vastaan Yhdysvaltojen asevoimien mahdille. Mutta ydinohjuksilla Pohjois-Korea saisi pelottavan aseen, jolla voisi jopa iskeä Yhdysvaltoihin. Voimme siis olettaa, että Pohjois-Korea jatkaa aseohjelmia, jos sitä ei estetä.</p><p><strong>Kiina:&nbsp;</strong>Kiina on nouseva suurvalta, jollei jopa supervalta. Korean niemimaa on sen takapihalla ja Pohjois-Korea on sille liittolainen, joka tarjoaa puskurivyöhykkeen Kiinan ja Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen asevoimien väliin. Kiinan tavoitteena on pitkällä aikavälillä tapahtuva kasvu ja taloudellnen kukoistus mielellään harmonisesti, joten alueellista epävakautta luova Pohjois-Korea on myös ongelma sille. Trump on paljon viljellyt ajatusta, että Kiina saisi Pohjois-Korean kuriin. Tämä ei näytä pitävän paikkansa. Kim-dynastia ei ole suoraan riippuvainen Kiinasta ja Kiina ei toisaalta halua kaataa sitä, sillä se voisi hyvin johtaa sekasortoon Pohjois-Koreassa ja puskurivyöhykkeen katoamiseen ja Pohjois-Korealaisten pakolaisten vyöryä Kiinaan. Sotilaallinen konflikti Korean niemimaalla joka tapauksessa koskettaa Kiinaa, vaikka maa pysyisi sellaisen ulkopuolella.</p><p><strong>Etelä-Korea ja Japani:&nbsp;</strong>Etelä-Korea on konfliktin sattuessa ensimmäisenä tulilinjalla. Pohjois-Korealla onkin merkittävä määrä tykistöä, joka tähtää suoraan Etelä-Korean pääkaupunki Souliin. Vaikka Pohjois-Korea ei sotaa voittaisi, niin Etelä-Korea kärsisi. Etelä-Korea on myös lähin kohde Pohjois-Korean ydinaseille. Tilanne on siis kinkkinen maalle. Japani taas ei ole suoraan osallisena, mutta Pohjois-Korean ydinohjukset yltäisivät liian helposti Japanin suuriin asutuskeskuksiin. Onkin pohdittu, että jos Pohjois-Korean ydiase ohjelma etenee, myös Japani ja Etelä-Korea kehittäisivät omat ydinaseet, johon niillä olisi vauraina ja teknologisesti kehittyneinä valtioina hyvä edellytykset.</p><p><strong>Venäjä:&nbsp;</strong>Koska Venäjällä on maarajaa Pohjois-Korean kanssa, Venäjä ei ole tilanteessa ulkopuolinen. Konflikti koskettaisi sitä, varsinkin jos siinä olisi mukana ydinaseita. Vladivostok ei lopulta ole kovin kaukana Korean niemimaasta.&nbsp;</p><p>Toisaalta Venäjä voi olla ainoa joka suoraan hyötyy tilanteen todennäköisestä kiristymisestä. Mikäli Yhdysvallat lisää sotilaallista läsnäoloa Aasiasta, on se pois Euroopasta, jolloin Venäjä voisi helpommin laajentaa etupiiriään Euroopassa (<a href="http://petrimkel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232952-pohjois-korea-kavelee-veitsenteralla">Tästä Petri kirjoitti</a>). Sota Koreassa voisi jopa johtaa eristäytymispolitiikan paluuseen Yhdysvalloissa, mistä hyötyisi Venäjä paljon.</p><p><strong>A-ryhmän skenaariot - Rauhanomaiset ratkaisut</strong></p><p>Käyn seuraavaksi läpi pohjoiskorealaisen ruletin erilaisia tuloksia. Jaan ne karkeasti kahteen ryhmään, sisältyykö niihin sotatoimia. Aloitan rauhanomaisista ratkaisuista. Eri skenaariot eivät kylläkään sulje välttämättä toisiaan pois ja voivat johtaa toinen toisiinsa.</p><p><strong>A1 Yhdysvallat antaa Pohjois-Korean ydiase- ja ohjusohjelmin kehityksen jatkua:&nbsp;</strong></p><p>Maailmassa on tosiaan jo monia maita, jolla on ydinaseita ja jopa mannertenvälisiä ydinohjuksia. Olisiko Pohjois-Korea niin paha asia, jos maa liittyisi tähän kerhoon? Tämä on ehkä oleellisin kysymys koko asiassa. Sillä jos Pohjois-Korea ydinohjuksilla olisi siedettävissä, niin eikö silloin kannattaisi jättää asia sikseen ja välttää tilanteen kiristyminen ja mahdollinen suuren määrän uhreja vaativa konflikti.</p><p>Mikään status quo -ratkaisu tämä ei olisi. Ydinohjukset tekisivät kaikista sotilaallisista iskuista Pohjois-Koreaa vastaan mahdottomia, sillä niihin Pohjois-Korealla olisi aina kyky ja ehkä myös halu vastata ydiniskulla jopa Amerikkaan asti. Naureskelu Pohjois-Korean jatkuville uhkailluille vihollisten ydintuhosta loppuisi, kun Pohjois-Korea periaatteessa pystyisi muuttamaan sanansa teoiksi. Tilanne varmasti nostaisi haluja Japanissa ja Etelä-Koreassa kehittää omat ydinaseet, jolloin oltaisiin tilanttessa, että Korean niemimaan ymäristössä kaikilla olisi ydinaseita välit olisivat jännityneet. Tilanne olisi ruutitynnyri, jossa yksi kipinä väärässä paikassa saisi ydinohjukset lentämään.</p><p>Pohjois-Korean sisäinen tilanne on myös huomioitava. Kim-dynastian valta on pysynyt pystyssä kylmän sodan alkuvuosista lähtien, mutta emme koskaan tiedä, josko Kimien hallinto alkaisi sortumaan. Mikäli näin kävisi, niin Kim Jong-un voisi nostattaa hallintoa tukevaa kansallismielisyyttä aggressiivisella ulkopolitiikalla, joka voisi synnyttää sen ratkaisevan kipinän ydinsodalla. Toisaalta jos Kim-dynastian sortuminen tapahtuisi vain maan sisällä, ydinohjuksia, ydinpolttoainetta ja teknologiaa voisi päätyä sekasorrossa sellaisille tahoille, joille ei sitä soisi. Mahdollisessa Kimien jälkeisessä sisällissodassa osapuolet voisivat käyttää ydinaseita toisiaan vastaan.</p><p>Yhteenvetona voisi todeta, että vaikka nyt valittaisiin rauha, niin Pohjois-Korean ydinohjukset tekisivät potenttiaalisesta konfliktista entistä vaarallisemman, eivätkä välttämättä pienentäisi sen mahdollisuutta.</p><p>Trump ja hänen hallintonsa viestinnästä päätellen tämä skenaario ei ole ollenkaan mieluisa ja pyrkivät estämään sen. Kysymys on, kuinka pitkälle Trump on valmis menemään.</p><p><strong>A2 Yhdysvallat onnistuu painostamaan diplomaattisin keinoin Pohjois-Korean luopumaan ydinaseistaan:</strong></p><p>Tässä skenaariossa Yhdysvallat diplomaattisin keinoin onnistuisi saamaan lopettamaan Pohjois-Korean aseohjelmat. Työkalupakissa olisi keppiä ja porkkanaa, kuten talouspakotteita ja niiden lieventämistä tilanteen kehityksen mukaan. Mitään sotilaallisia toimia ei tarvittaisi.</p><p>Kuulostaa hyvältä kieltämättä. Ainoa ongelma on, että se ei toimi. Tätä ovat yrittäneet kylmän sodan jälkeen presidentit Clinton, Bush ja Obama. Jonkilaista menestystä on tullut. Mutta Kim Jong-unin johdolla Pohjois-Korea on edennyt kohti mannertenvälisiä ydinohjuksia.</p><p>Trump on ottanut tässä taktiikassa kovemman linjan. Puheet, joissa jätetään tilaa sotilaallisille toimille antaa viestin Pohjois-Korean johdolle ja liittolaismaa Kiinalle, että jos aseohjelmat jatkuvat, edessä voi olla sota. Oleellista on, että onko Kim Jong-un valmis katsomaan bluffin ja kokemaan sodan tai pystyisikö Kiina sittenkin laittamaan Pohjois-Korean aisoihin.</p><p>Jos Trumpin hallinnon kiristynyt retoriikka ei vaikuta Pohjois-Korean johtoon, pitää sen joko hyväksyä Pohjois-Korean mannertenväliset ydinaseohjukset tai olla valmis toteuttamaan uhkaukset, eli aloittamaan sotatoimet.</p><p><strong>B-ryhmän skenaariot - Sotavoiman käyttö</strong></p><p><strong>B1- Pohjois-Korean ydinohjelman rampauttaminen rajoitetuilla sotilaallisilla iskuilla:</strong></p><p>Tässä skenaariossa Yhdysvaltojen asevoimat iskisivät Pohjois-Korean ydinlaitoksiin ja ohjusohjelman kohteisiin, joka rampauttaisi Pohjois-Korean aseohjelmat.</p><p>Trump voisi melkein olla valmis tähän, Obamakin vakavasti harkitsi sitä. Tässä olisi kuitenkin kaksi isoa ongelmaa.</p><p>Ensinnäkin Pohjois-Korean ydinohjelma ja aseteollisuus ovat sen verran kehittyneitä, että niitä ei muutamalla risteilyohjuksella pysty tuhoamaan. Parhaimmillankin se hidastaisi vain niitä, joten rajoitetulla sotilaallisella iskulla ei saavutettaisi tavoitteita.</p><p>Toiseksi Pohjois-Korea saattaisi hyvin vastata iskuun sotatoimilla, jotka johtaisivat täysimittaiseen sotaan Korean niemimaalla. Riskit eivät jäisi edes tähän, sillä sota voisi levitä, jos Kiina päättäisi tulla mukaan.</p><p>Yhteenvetona tämä skenaario ei todennäköisesti tarjoaisi pitkäaikaista ratkaisua, jolloin tilanne jatkaisi kehittymistä oletettavasti johonkin huonompaan suuntaan. Tietenkin jos Pohjois-Korean johto pelästyy tarpeeksi sotilaallisen voiman käyttöä, rajoitetulla iskulla voidaan saada maa kesytetyksi.</p><p><strong>B2 - Täysimittainen sota Korean niemimaalla:</strong></p><p>Tämä skenaario toteutuisi, jos Pohjois-Korea vastaisi Yhdysvaltojen rajoitettuun iskuun sotilaallisesti esimerkiksi aloittamalla tykistötulituksen Etelä-Korean pääkaupunkiin Souliin.&nbsp;</p><p>Toisaalta Trumpin hallinnon kannattaa ehkä jättää väliin kokonaan edellinen skenaario ja käyttää heti täyttä sotilaallista voimaa Pohjois-Koreaa vastaan. Pohjois-Korealla kun on jo ydinaseita, eikä kenties ole järkevä antaa mahdollisuutta maan käyttää niitä Etelä-Koreaa vastaan. Joku voisi pitää perusteltuna jopa ensi-iskua ydinaseilla Pohjois-Korean nopean kukistumisen saavuttamikseksi, mikä säästäisi eteläkorealaisten siviilien ja eteläkorealaisten ja amerikkalaisten sotilaiden henkiä.&nbsp;</p><p>Mitenkään mieluisa skenaario tämä ei olisi. Täysin varmaa on, että inhimillinen hinta olisi suuri kummallakin puolen, mutta erityisesti Pohjois-Koreaa kohtaan skenaario olisi tuhoisa. Uhriluku olisi varmasti suuri. Pohjois-Korea varmasti häviäisi sodan. Ehkä se luovuttaisi nopeastikin jenkkien ylivoiman edessä tai taistelisi katkeraan loppuun. Me emme tiedä.&nbsp;</p><p>Olisiko sota Korean niemimaalla Yhdysvalloille kärsimysten arvoinen? Jollei Kiina sekaannu, niin vaaraa amerikkalaisille siviileille ei tulisi, koska Pohjois-Korealla ei olevielä niitä mannertenvälisiä ohjuksia. Toisaalla Pohjois-Korean kansa on vuosikymmeniä ollut voimakkaan propagandan vaikutuksen alaisena, joten vaikka maa häviäisi sodan, niin väestö voisi aloittaa sissisodan rakkaan johtajan puolesta ja edessä olisi uusi Vietnam. Tai sitten Koreat jälleenyhdistyisivät, kuten Itä-Saksa ja Länsi-Saksa tekivät ja Yhdysvaltojen pitkäaikainen geopoliittinen ongelma Koreassa olisi ratkaistu.</p><p><strong>B3 - Kiina tulee sotaan mukaan</strong></p><p>Korean niemimaalla syttyisi täysimittainen sota, eikä Kiina jäisi katsomaan sivusta, kun sen liittolainen Pohjois-Korea jyrätään. Kiinan maajoukot voisi varmasti venyttää ratkaisua Korean niemimaalla, mutta Yhdysvalloilla on paremmat laivasto ja ilmavoimat, jolloin Kiinan meriympäristössä maa joutusi antamaan jenkkeille periksi. Tälloin Kiinalle jäisi ainoaksi keinoiksi muuttaa sodan kulku ydinaseiden käyttö, johon jenkit vastaisivat omasta puolestaan ydinaseilla. Tämä olisi jo painajaisskenaario.</p><p>Kuinka todennäköistä olisi Kiinan sekaantuminen Korean tilanteeseen? Se ei voisi voittaa ja kahden ydinasesuurvallan sotaa voisi olla vaikea käydä, ilman että toinen osapuoli lopulta turvautuu ydiaseisiin. Ehkä se tyytyisi vierestä katseluun ja sapelinkalisteluun, mutta vähintään sodan uhka olisi noussut huomattavasti.</p><p>Olisiko Trump valmis ottamaan riskin kaikesta tästä, jos hän iskisi sotilaallisesti Pohjois-Koreaa vastaan? Emme tiedä.</p><p><strong>Yhteenveto:&nbsp;</strong></p><p>Kävin tässä karkeasti eri skenaarioita läpi. Suuri ongelma on, että ei luotettavasti voi arvioida niiden todennäköisyyksiä. Emme pääse valtiopäämiesten päiden sisään tutkailemaan heidän ajatuksiaan emmekä tiedä, kuinka pitkälle he ovat valmiita menemään. Jos sotatoimiin ryhdytään, ei voida varmasti sanoa, miten ne sujuvat ja miten niihin vastataan.</p><p>Sodan uhka on vahva. Pohjois-Korean ydinohjelma voidaan pysäyttää todennäköisesti vain sotatoimin, jotka voivat aiheuttaa pahimmillaan ydinsodan. Toisaalta mikäli Pohjois-Korea kehittää mannertenvälisiä ydinohjuksia, aiheuttaa sen vaarallisen uhan ja nostaa myös ydinsodan todennäköisyyttö alueella huomattavasti.</p><p>Presidentti Trumpin valtakauden suurin ulkopoliittinen päätös voi hyvin koskea Pohjois-Koreaa.</p><p>Pohjoiskorealainen ruletti on peli, jossa häviäjää ammutaan ydinohjuksella.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvallat liittyi presidentti Woodrow Wilsonin johdolla tasan sata vuotta sitten ensimmäiseen maailmansotaan ja muutti 1900-luvun historian kulun. Nyt presidentti Donald Trump kohtaa Korean niemimaalla ongelman, joka voi pahimmillaan johtaa jopa suurempiin seurauksiin.

Tarkoitan tietenkin Pohjois-Korean aseohjelmia, joiden tarkoitus on kehittää mannertenvälinen ydinohjus, jolla voisi iskeä Yhdysvaltoihin asti. Arvioiden mukaan Pohjois-Korealla on jo ydinaseita, mutta ne eivät ole tarpeeksi kehittyneitä, jotta niitä voisi ampua ohjuksilla.

Pohjois-Korea ei tietenkään ole ensimmäinen maa, jolla olisi ydinohjuksia, mutta Pohjois-Korea on stalinistinen diktatuuri, joka on vieläkin teknisesti sotatilassa Korean sodan jäljiltä ja joka retoriikassa jatkuvasti uhoaa ydintuholla. Maalla voisi olla huolestuttavan alhainen kyynys käyttää ydinohjuksia Etelä-Koreaa, Japania ja Yhdysvaltoja vastaan. Siksi Yhdysvallat voi ottaa tavoitteekseen ydinaseohjelman pysäyttämisen keinolla millä hyvänsä, vaikka riskit ovat suuret.

Kutsuisin tilannetta pohjoiskorealaiseksi ruletiksi. Kun venäläisessä ruletissa sylinterissä on yksi panos, niin pohjoiskorealaisessa ruletissa on useampi ja osassa on ydinlataus. Käyn tässä erilaisia skenaarioita ja spekuloin, miten Trump ja muut toimijat mahtavat pelata rulettia.

Yritän kirjoituksessani avata, miksi Trump ei ole välttämättä vastuuton, jos hän ryhtyy sotilaallisiin toimiin, vaikka riskit ovat suuret ja toisaalla, miksi rauhan ja diplomatian tie voi johtaa kuitenkin lopulta tuhoisaan konfliktiin.

Suosittelen lukemaan Petri Mäkelän kirjoituksen Pohjois-Korea kävelee veitsenterällä. Käsittelee samaa aihetta, mutta otan kirjoituksessani hieman erilaisen näkökulman.

Pohjoiskorealaisen ruletin pelaajista

On hyvä käydä läpi "ruletin" pelaajien motiiveja, jotta voisi ymmärtää skenaarioita syvällisemmin.

Donald Trump ja Yhdysvallat: Yhdysvallat sitoi itsensä Korean niemimaan valtapolitiikkaan lähtiessään puolustamaan Etelä-Koreaa pohjoisen kommunistien hyökkäykseltä 1950-luvun alussa. Sota päättyi "tasapeliin" ja siitä lähtien jaettu Korean niemimaa on ollut kylmän sodan näyttämö, jossa armeijat seisovat vastakkain rajoilla ja ovat valmiina sotaan. Tämä jatkuu siitä huolimatta, että melkein kaikkialla muualla maailmassa kylmä sota päättyi Neuvostoliiton kaatumiseen.

Yhdysvalloilla on siis merkittävää sotilasvoimaa Etelä-Koreassa ja kuten edellä todettiin, Pohjois-Korean mannertenväliset ohjukset ovat sille pelottava uhka. Toki Yhdysvallat voi vastata Pohjois-Korean ydiniskuun ydinaseholokaustilla, mutta se ei lohduttaisi lopulta hirveästi, jos Pohjois-Korean ydinohjukset onnistuisi tappamaan miljoona kalifornialaista. (Ydinasestrategiat perustuvat yleensä pelkoon vastaiskusta, joten säilyttääkseen uskottavuutensa Yhdysvallat varmasti vastaisi ydinasehyökkäykseen ydinaseilla)

Oleellinen kysymys on, mitä Trump presidenttinä tekee. Jo hänen edeltäjänsä Barack Obama piti Pohjois-Korean tilannetta huolestuttavana ja olisi ollut jopa valmis sotilaallisiin toimiin, jos sellaisella olisi saanut helppoja tuloksia. Me emme tunne Trumpin ulkopolitiikka syvällisesti, mutta tiedämme, että hän on kiihdyttänyt huomattavasti pommituksia islamistiterroristeja vastaan Lähi-Idässä, joten hän ei arkaile voiman käyttöä. Trumpin hallinnossa on myös vihjailtu, että Pohjois-Korean kanssa kaikki keinot ovat pöydällä, siis myös sotilaalliset.

Pohjois-Korea ja Kim Jong-un: Pohjois-Korea on omituinen sekoitus kommunismia ja korealaista nationalismia, joka johtaa Kim-dynastian kolmas johtaja Kim Jong-un. Pohjois-Korean johdon ajattelusta ei oikeastaan saada sisältä tietoja, joten arviointia pitää yrittää tehdä Pohjois-Korean käytäksen perusteella.

Ydinase -ja ohjusohjelmien jatkaminen määrätietoisesti huolimatta rankasta kansainvälisestä kertoo, että Kim Jong-un haluaa maalleen mannertenvälisiä ydinohjuksia. Tämä on hänen kannaltaan loogista. Köyhä ja eristäytynyt Pohjois-Korea ei perinteisillä aseilla pysty rakentamaan sotilasmahtia, joka pystyisi panemaan vastaan Yhdysvaltojen asevoimien mahdille. Mutta ydinohjuksilla Pohjois-Korea saisi pelottavan aseen, jolla voisi jopa iskeä Yhdysvaltoihin. Voimme siis olettaa, että Pohjois-Korea jatkaa aseohjelmia, jos sitä ei estetä.

Kiina: Kiina on nouseva suurvalta, jollei jopa supervalta. Korean niemimaa on sen takapihalla ja Pohjois-Korea on sille liittolainen, joka tarjoaa puskurivyöhykkeen Kiinan ja Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen asevoimien väliin. Kiinan tavoitteena on pitkällä aikavälillä tapahtuva kasvu ja taloudellnen kukoistus mielellään harmonisesti, joten alueellista epävakautta luova Pohjois-Korea on myös ongelma sille. Trump on paljon viljellyt ajatusta, että Kiina saisi Pohjois-Korean kuriin. Tämä ei näytä pitävän paikkansa. Kim-dynastia ei ole suoraan riippuvainen Kiinasta ja Kiina ei toisaalta halua kaataa sitä, sillä se voisi hyvin johtaa sekasortoon Pohjois-Koreassa ja puskurivyöhykkeen katoamiseen ja Pohjois-Korealaisten pakolaisten vyöryä Kiinaan. Sotilaallinen konflikti Korean niemimaalla joka tapauksessa koskettaa Kiinaa, vaikka maa pysyisi sellaisen ulkopuolella.

Etelä-Korea ja Japani: Etelä-Korea on konfliktin sattuessa ensimmäisenä tulilinjalla. Pohjois-Korealla onkin merkittävä määrä tykistöä, joka tähtää suoraan Etelä-Korean pääkaupunki Souliin. Vaikka Pohjois-Korea ei sotaa voittaisi, niin Etelä-Korea kärsisi. Etelä-Korea on myös lähin kohde Pohjois-Korean ydinaseille. Tilanne on siis kinkkinen maalle. Japani taas ei ole suoraan osallisena, mutta Pohjois-Korean ydinohjukset yltäisivät liian helposti Japanin suuriin asutuskeskuksiin. Onkin pohdittu, että jos Pohjois-Korean ydiase ohjelma etenee, myös Japani ja Etelä-Korea kehittäisivät omat ydinaseet, johon niillä olisi vauraina ja teknologisesti kehittyneinä valtioina hyvä edellytykset.

Venäjä: Koska Venäjällä on maarajaa Pohjois-Korean kanssa, Venäjä ei ole tilanteessa ulkopuolinen. Konflikti koskettaisi sitä, varsinkin jos siinä olisi mukana ydinaseita. Vladivostok ei lopulta ole kovin kaukana Korean niemimaasta. 

Toisaalta Venäjä voi olla ainoa joka suoraan hyötyy tilanteen todennäköisestä kiristymisestä. Mikäli Yhdysvallat lisää sotilaallista läsnäoloa Aasiasta, on se pois Euroopasta, jolloin Venäjä voisi helpommin laajentaa etupiiriään Euroopassa (Tästä Petri kirjoitti). Sota Koreassa voisi jopa johtaa eristäytymispolitiikan paluuseen Yhdysvalloissa, mistä hyötyisi Venäjä paljon.

A-ryhmän skenaariot - Rauhanomaiset ratkaisut

Käyn seuraavaksi läpi pohjoiskorealaisen ruletin erilaisia tuloksia. Jaan ne karkeasti kahteen ryhmään, sisältyykö niihin sotatoimia. Aloitan rauhanomaisista ratkaisuista. Eri skenaariot eivät kylläkään sulje välttämättä toisiaan pois ja voivat johtaa toinen toisiinsa.

A1 Yhdysvallat antaa Pohjois-Korean ydiase- ja ohjusohjelmin kehityksen jatkua: 

Maailmassa on tosiaan jo monia maita, jolla on ydinaseita ja jopa mannertenvälisiä ydinohjuksia. Olisiko Pohjois-Korea niin paha asia, jos maa liittyisi tähän kerhoon? Tämä on ehkä oleellisin kysymys koko asiassa. Sillä jos Pohjois-Korea ydinohjuksilla olisi siedettävissä, niin eikö silloin kannattaisi jättää asia sikseen ja välttää tilanteen kiristyminen ja mahdollinen suuren määrän uhreja vaativa konflikti.

Mikään status quo -ratkaisu tämä ei olisi. Ydinohjukset tekisivät kaikista sotilaallisista iskuista Pohjois-Koreaa vastaan mahdottomia, sillä niihin Pohjois-Korealla olisi aina kyky ja ehkä myös halu vastata ydiniskulla jopa Amerikkaan asti. Naureskelu Pohjois-Korean jatkuville uhkailluille vihollisten ydintuhosta loppuisi, kun Pohjois-Korea periaatteessa pystyisi muuttamaan sanansa teoiksi. Tilanne varmasti nostaisi haluja Japanissa ja Etelä-Koreassa kehittää omat ydinaseet, jolloin oltaisiin tilanttessa, että Korean niemimaan ymäristössä kaikilla olisi ydinaseita välit olisivat jännityneet. Tilanne olisi ruutitynnyri, jossa yksi kipinä väärässä paikassa saisi ydinohjukset lentämään.

Pohjois-Korean sisäinen tilanne on myös huomioitava. Kim-dynastian valta on pysynyt pystyssä kylmän sodan alkuvuosista lähtien, mutta emme koskaan tiedä, josko Kimien hallinto alkaisi sortumaan. Mikäli näin kävisi, niin Kim Jong-un voisi nostattaa hallintoa tukevaa kansallismielisyyttä aggressiivisella ulkopolitiikalla, joka voisi synnyttää sen ratkaisevan kipinän ydinsodalla. Toisaalta jos Kim-dynastian sortuminen tapahtuisi vain maan sisällä, ydinohjuksia, ydinpolttoainetta ja teknologiaa voisi päätyä sekasorrossa sellaisille tahoille, joille ei sitä soisi. Mahdollisessa Kimien jälkeisessä sisällissodassa osapuolet voisivat käyttää ydinaseita toisiaan vastaan.

Yhteenvetona voisi todeta, että vaikka nyt valittaisiin rauha, niin Pohjois-Korean ydinohjukset tekisivät potenttiaalisesta konfliktista entistä vaarallisemman, eivätkä välttämättä pienentäisi sen mahdollisuutta.

Trump ja hänen hallintonsa viestinnästä päätellen tämä skenaario ei ole ollenkaan mieluisa ja pyrkivät estämään sen. Kysymys on, kuinka pitkälle Trump on valmis menemään.

A2 Yhdysvallat onnistuu painostamaan diplomaattisin keinoin Pohjois-Korean luopumaan ydinaseistaan:

Tässä skenaariossa Yhdysvallat diplomaattisin keinoin onnistuisi saamaan lopettamaan Pohjois-Korean aseohjelmat. Työkalupakissa olisi keppiä ja porkkanaa, kuten talouspakotteita ja niiden lieventämistä tilanteen kehityksen mukaan. Mitään sotilaallisia toimia ei tarvittaisi.

Kuulostaa hyvältä kieltämättä. Ainoa ongelma on, että se ei toimi. Tätä ovat yrittäneet kylmän sodan jälkeen presidentit Clinton, Bush ja Obama. Jonkilaista menestystä on tullut. Mutta Kim Jong-unin johdolla Pohjois-Korea on edennyt kohti mannertenvälisiä ydinohjuksia.

Trump on ottanut tässä taktiikassa kovemman linjan. Puheet, joissa jätetään tilaa sotilaallisille toimille antaa viestin Pohjois-Korean johdolle ja liittolaismaa Kiinalle, että jos aseohjelmat jatkuvat, edessä voi olla sota. Oleellista on, että onko Kim Jong-un valmis katsomaan bluffin ja kokemaan sodan tai pystyisikö Kiina sittenkin laittamaan Pohjois-Korean aisoihin.

Jos Trumpin hallinnon kiristynyt retoriikka ei vaikuta Pohjois-Korean johtoon, pitää sen joko hyväksyä Pohjois-Korean mannertenväliset ydinaseohjukset tai olla valmis toteuttamaan uhkaukset, eli aloittamaan sotatoimet.

B-ryhmän skenaariot - Sotavoiman käyttö

B1- Pohjois-Korean ydinohjelman rampauttaminen rajoitetuilla sotilaallisilla iskuilla:

Tässä skenaariossa Yhdysvaltojen asevoimat iskisivät Pohjois-Korean ydinlaitoksiin ja ohjusohjelman kohteisiin, joka rampauttaisi Pohjois-Korean aseohjelmat.

Trump voisi melkein olla valmis tähän, Obamakin vakavasti harkitsi sitä. Tässä olisi kuitenkin kaksi isoa ongelmaa.

Ensinnäkin Pohjois-Korean ydinohjelma ja aseteollisuus ovat sen verran kehittyneitä, että niitä ei muutamalla risteilyohjuksella pysty tuhoamaan. Parhaimmillankin se hidastaisi vain niitä, joten rajoitetulla sotilaallisella iskulla ei saavutettaisi tavoitteita.

Toiseksi Pohjois-Korea saattaisi hyvin vastata iskuun sotatoimilla, jotka johtaisivat täysimittaiseen sotaan Korean niemimaalla. Riskit eivät jäisi edes tähän, sillä sota voisi levitä, jos Kiina päättäisi tulla mukaan.

Yhteenvetona tämä skenaario ei todennäköisesti tarjoaisi pitkäaikaista ratkaisua, jolloin tilanne jatkaisi kehittymistä oletettavasti johonkin huonompaan suuntaan. Tietenkin jos Pohjois-Korean johto pelästyy tarpeeksi sotilaallisen voiman käyttöä, rajoitetulla iskulla voidaan saada maa kesytetyksi.

B2 - Täysimittainen sota Korean niemimaalla:

Tämä skenaario toteutuisi, jos Pohjois-Korea vastaisi Yhdysvaltojen rajoitettuun iskuun sotilaallisesti esimerkiksi aloittamalla tykistötulituksen Etelä-Korean pääkaupunkiin Souliin. 

Toisaalta Trumpin hallinnon kannattaa ehkä jättää väliin kokonaan edellinen skenaario ja käyttää heti täyttä sotilaallista voimaa Pohjois-Koreaa vastaan. Pohjois-Korealla kun on jo ydinaseita, eikä kenties ole järkevä antaa mahdollisuutta maan käyttää niitä Etelä-Koreaa vastaan. Joku voisi pitää perusteltuna jopa ensi-iskua ydinaseilla Pohjois-Korean nopean kukistumisen saavuttamikseksi, mikä säästäisi eteläkorealaisten siviilien ja eteläkorealaisten ja amerikkalaisten sotilaiden henkiä. 

Mitenkään mieluisa skenaario tämä ei olisi. Täysin varmaa on, että inhimillinen hinta olisi suuri kummallakin puolen, mutta erityisesti Pohjois-Koreaa kohtaan skenaario olisi tuhoisa. Uhriluku olisi varmasti suuri. Pohjois-Korea varmasti häviäisi sodan. Ehkä se luovuttaisi nopeastikin jenkkien ylivoiman edessä tai taistelisi katkeraan loppuun. Me emme tiedä. 

Olisiko sota Korean niemimaalla Yhdysvalloille kärsimysten arvoinen? Jollei Kiina sekaannu, niin vaaraa amerikkalaisille siviileille ei tulisi, koska Pohjois-Korealla ei olevielä niitä mannertenvälisiä ohjuksia. Toisaalla Pohjois-Korean kansa on vuosikymmeniä ollut voimakkaan propagandan vaikutuksen alaisena, joten vaikka maa häviäisi sodan, niin väestö voisi aloittaa sissisodan rakkaan johtajan puolesta ja edessä olisi uusi Vietnam. Tai sitten Koreat jälleenyhdistyisivät, kuten Itä-Saksa ja Länsi-Saksa tekivät ja Yhdysvaltojen pitkäaikainen geopoliittinen ongelma Koreassa olisi ratkaistu.

B3 - Kiina tulee sotaan mukaan

Korean niemimaalla syttyisi täysimittainen sota, eikä Kiina jäisi katsomaan sivusta, kun sen liittolainen Pohjois-Korea jyrätään. Kiinan maajoukot voisi varmasti venyttää ratkaisua Korean niemimaalla, mutta Yhdysvalloilla on paremmat laivasto ja ilmavoimat, jolloin Kiinan meriympäristössä maa joutusi antamaan jenkkeille periksi. Tälloin Kiinalle jäisi ainoaksi keinoiksi muuttaa sodan kulku ydinaseiden käyttö, johon jenkit vastaisivat omasta puolestaan ydinaseilla. Tämä olisi jo painajaisskenaario.

Kuinka todennäköistä olisi Kiinan sekaantuminen Korean tilanteeseen? Se ei voisi voittaa ja kahden ydinasesuurvallan sotaa voisi olla vaikea käydä, ilman että toinen osapuoli lopulta turvautuu ydiaseisiin. Ehkä se tyytyisi vierestä katseluun ja sapelinkalisteluun, mutta vähintään sodan uhka olisi noussut huomattavasti.

Olisiko Trump valmis ottamaan riskin kaikesta tästä, jos hän iskisi sotilaallisesti Pohjois-Koreaa vastaan? Emme tiedä.

Yhteenveto: 

Kävin tässä karkeasti eri skenaarioita läpi. Suuri ongelma on, että ei luotettavasti voi arvioida niiden todennäköisyyksiä. Emme pääse valtiopäämiesten päiden sisään tutkailemaan heidän ajatuksiaan emmekä tiedä, kuinka pitkälle he ovat valmiita menemään. Jos sotatoimiin ryhdytään, ei voida varmasti sanoa, miten ne sujuvat ja miten niihin vastataan.

Sodan uhka on vahva. Pohjois-Korean ydinohjelma voidaan pysäyttää todennäköisesti vain sotatoimin, jotka voivat aiheuttaa pahimmillaan ydinsodan. Toisaalta mikäli Pohjois-Korea kehittää mannertenvälisiä ydinohjuksia, aiheuttaa sen vaarallisen uhan ja nostaa myös ydinsodan todennäköisyyttö alueella huomattavasti.

Presidentti Trumpin valtakauden suurin ulkopoliittinen päätös voi hyvin koskea Pohjois-Koreaa.

Pohjoiskorealainen ruletti on peli, jossa häviäjää ammutaan ydinohjuksella.

 

 

]]>
4 http://rogerkulmala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235192-trump-ja-pohjoiskorealainen-ruletti#comments Donald Trump Kiina Pohjois-Korea Ydinaseet Yhdysvallat Thu, 06 Apr 2017 17:04:27 +0000 Roger Kulmala http://rogerkulmala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235192-trump-ja-pohjoiskorealainen-ruletti
Trumpin sormi punaisella napilla http://tarjacronberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227559-trumpin-sormi-punaisella-napilla <p>Maailma voi tuhoutua nappia painamalla. Mikä pelottavampaa on, että päätös painaa nappia on vain yhden henkilön. USA:n presidentti päättää yksin siitä laukaiseeko hän yli tuhat valmiustilassa olevaa ydinasetta. Hänen ei tarvitse kuulla kongressia, ei edes puolustusministeriään. Päätöksen voi tehdä yksin, ainoa mikä kontrolloidaan on henkilön identiteetti, että kyseessä todellakin on Yhdysvaltain presidentti.</p><p>Tämä tosiasia maailmasta, jossa elämme nousi, ehkä hieman yllättäen vaaliteemaksi USA: n presidentin vaaleissa. Hillary Clinton otti, yhdessä kaikkein parhaimmista puheenvuoroistaan Las Vegasissa esiin sen, kuinka helppo Donald Trumpin olisi aloittaa ydinsota ja kysyi haluaisimmeko antaa ydinasekoodit hänen haltuunsa. Obamakin totesi vielä pari oäivää ennen vaaleja: Kun avustajat eivät luota presidenttiehdokkaan Twitter-tilin käyttöön, niin voidaanko hänen käyttöönsä antaa ydinasekoodit?</p><p>Vaaleissa Trump todellakin vakuutti tietämättömyytensä ydinaseista. Kuulemistilaisuudessa hän kysyi, miksi ydinaseita valmistetaan, jos niitä ei ole tarkoitus käyttää. Lisäksi hän ehdotti, että Japani ja Etelä-Korea hankkisivat omat ydinaseensa sen sijaan, että ovat USA:n ydinsateenvarjon alla.</p><p>Kyse ei kuitenkaan ole vain luottamuksesta Trumpiin henkilönä tai edes presidenttinä, kyse on periaatteesta. En luottaisi myöskään Hillaryyn. Enkä antaisi kenellekään yhdelle ihmiselle niin paljon valtaa, en USA:ssa enkä muulla.</p><p>Venäjällä järjestelmä on hajautetumpi. Dokumenttielokuvassa &quot; Mies, joka pelasti maailman&quot; päätöksen olla laukaisematta ydinkärkiä, vaikka tietokoneet näyttivät amerikkalaisten ydinohjusten olevan matkalla Neuvostoliittoon v. 1962, teki keskuksen johtaja.&nbsp; Entä NATO:n ydinaseet, kuka ne laukaisee? NATO:lla on nk. Nuclear Planning Group,&nbsp; joka periaatteessa päättää sotilasliiton ydinasepolitiikasta. NATO:lla on noin 250 USA:n ydinasetta viidessä NATO maassa. Yhdysvaltain presidentti tekee myös näiden käytöstä päätöksen. Teoriassa hänen tulee konsultoida&nbsp; suunnitteluryhmää. Jos kyseessä on ydinasehyökkäys on aikaa alle kymmenen minuuttia. Tuskin 27 maan ( Ranska ei kuulu ryhmään) edustajia saadaan yllätyshyökkäyksen sattuessa koolle. Päätös jää Yhdysvaltain presidentille. Aika onkin päätöksenteon suurin ongelma. Jos aikaa on vähän, onko turvallisuutemme kannalta parempi että päätöksen tekee koulutettu kokenut sotilashenkilö vai impulsiivinen ja kokematon presidentti?</p><p>Turvallisuutemme kannalta ainoa oikea ratkaisu on kuitenkin ydinaseista luopuminen. Tutkimusten mukaan jo 50 ydinaseen käyttö maantieteellisesti rajoitetussa ydinsodassa voi johtaa 2 miljardin ihmisen tuhoon. Tällä hetkellä ydinaseita on 360-kertainen määrä. Oli ydinasenapin vartija vaikka kuinka asiantunteva ja ansioitunut, ei kenellekään tule antaa tälläista vastuuta. Ainoa vaihtoehto on kaikista ydinaseista luopuminen. Ydinasevaltiot eivät ole tähän valmiita. YK:n yleiskokouksessa kuitenkin äänestettiin lokakuussa siitä, aloitetaanko ensi vuonna neuvottelut ydinaseiden kieltämiseksi. Ydinasettomien valtioiden äänillä esitys meni läpi ja neuvottelut alkavat ensi vuonna. Suomi äänesti tyhjää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maailma voi tuhoutua nappia painamalla. Mikä pelottavampaa on, että päätös painaa nappia on vain yhden henkilön. USA:n presidentti päättää yksin siitä laukaiseeko hän yli tuhat valmiustilassa olevaa ydinasetta. Hänen ei tarvitse kuulla kongressia, ei edes puolustusministeriään. Päätöksen voi tehdä yksin, ainoa mikä kontrolloidaan on henkilön identiteetti, että kyseessä todellakin on Yhdysvaltain presidentti.

Tämä tosiasia maailmasta, jossa elämme nousi, ehkä hieman yllättäen vaaliteemaksi USA: n presidentin vaaleissa. Hillary Clinton otti, yhdessä kaikkein parhaimmista puheenvuoroistaan Las Vegasissa esiin sen, kuinka helppo Donald Trumpin olisi aloittaa ydinsota ja kysyi haluaisimmeko antaa ydinasekoodit hänen haltuunsa. Obamakin totesi vielä pari oäivää ennen vaaleja: Kun avustajat eivät luota presidenttiehdokkaan Twitter-tilin käyttöön, niin voidaanko hänen käyttöönsä antaa ydinasekoodit?

Vaaleissa Trump todellakin vakuutti tietämättömyytensä ydinaseista. Kuulemistilaisuudessa hän kysyi, miksi ydinaseita valmistetaan, jos niitä ei ole tarkoitus käyttää. Lisäksi hän ehdotti, että Japani ja Etelä-Korea hankkisivat omat ydinaseensa sen sijaan, että ovat USA:n ydinsateenvarjon alla.

Kyse ei kuitenkaan ole vain luottamuksesta Trumpiin henkilönä tai edes presidenttinä, kyse on periaatteesta. En luottaisi myöskään Hillaryyn. Enkä antaisi kenellekään yhdelle ihmiselle niin paljon valtaa, en USA:ssa enkä muulla.

Venäjällä järjestelmä on hajautetumpi. Dokumenttielokuvassa " Mies, joka pelasti maailman" päätöksen olla laukaisematta ydinkärkiä, vaikka tietokoneet näyttivät amerikkalaisten ydinohjusten olevan matkalla Neuvostoliittoon v. 1962, teki keskuksen johtaja.  Entä NATO:n ydinaseet, kuka ne laukaisee? NATO:lla on nk. Nuclear Planning Group,  joka periaatteessa päättää sotilasliiton ydinasepolitiikasta. NATO:lla on noin 250 USA:n ydinasetta viidessä NATO maassa. Yhdysvaltain presidentti tekee myös näiden käytöstä päätöksen. Teoriassa hänen tulee konsultoida  suunnitteluryhmää. Jos kyseessä on ydinasehyökkäys on aikaa alle kymmenen minuuttia. Tuskin 27 maan ( Ranska ei kuulu ryhmään) edustajia saadaan yllätyshyökkäyksen sattuessa koolle. Päätös jää Yhdysvaltain presidentille. Aika onkin päätöksenteon suurin ongelma. Jos aikaa on vähän, onko turvallisuutemme kannalta parempi että päätöksen tekee koulutettu kokenut sotilashenkilö vai impulsiivinen ja kokematon presidentti?

Turvallisuutemme kannalta ainoa oikea ratkaisu on kuitenkin ydinaseista luopuminen. Tutkimusten mukaan jo 50 ydinaseen käyttö maantieteellisesti rajoitetussa ydinsodassa voi johtaa 2 miljardin ihmisen tuhoon. Tällä hetkellä ydinaseita on 360-kertainen määrä. Oli ydinasenapin vartija vaikka kuinka asiantunteva ja ansioitunut, ei kenellekään tule antaa tälläista vastuuta. Ainoa vaihtoehto on kaikista ydinaseista luopuminen. Ydinasevaltiot eivät ole tähän valmiita. YK:n yleiskokouksessa kuitenkin äänestettiin lokakuussa siitä, aloitetaanko ensi vuonna neuvottelut ydinaseiden kieltämiseksi. Ydinasettomien valtioiden äänillä esitys meni läpi ja neuvottelut alkavat ensi vuonna. Suomi äänesti tyhjää.

]]>
29 http://tarjacronberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227559-trumpin-sormi-punaisella-napilla#comments Ulkomaat Donald Trump Ydinaseet Ydinasekielto Yhdysvallat Thu, 08 Dec 2016 12:00:32 +0000 Tarja Cronberg http://tarjacronberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227559-trumpin-sormi-punaisella-napilla