Jätteistä luomua

Kauhistuin kun kuulin luvut. Lähes puolet Euroopassa tuotetusta ruoasta menee haaskuun. Arvioiden mukaan vähittäismyynnissä ja kulutuksessa ruokajätettä kertyy kokonaiset 179 kiloa henkeä kohti vuodessa.

Samaan aikaan maailmassa tarvitaan lisää ruokaa. Muun muassa biopolttoaineen tuotantoa on kritisoitu sillä, että ruoantuotantoon sopivia maa-alueita on siirretty biopolttoainetuotantoon.

Euroopan parlamentissa keskusteltiin tällä viikolla siitä, miten ruoan haaskausta voidaan ennaltaehkäistä. Ruoan tuotannossa syntyy suurta hävikkiä. 60 prosenttia unionin kotitalouksien ruokajätteistä olisi vältettävissä.

Ensimmäinen tehtävä on parantaa tuotetun ruoan käyttöastetta. Viidennes ruoasta heitetään pois vain siksi, että päiväysmerkinnät aiheuttavat sekaannuksia. Kuluttajien käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa.

Ruokajätteen syntymistä voidaan ehkäistä myös paikallisella tuotannolla ja jakelulla. Teknisiäkin ratkaisuja löytyy, kuten älypakkaukset, joilla voidaan määritellä yksittäisten tuotteiden käyttöpäivä.

Ehdotetaan myös paluuta vanhaan. Jos ruoan myyntiä lisättäisiin irtopainon mukaan, kuluttajat eivät ostaisi liikaa ruokaa.

Viljelijätkin voivat kantaa kortensa kekoon. Ehdotuksena on, että EU:n uuden maatalouspolitiikan keinoin puututtaisiin ruoan haaskaukseen niin tuotannossa, sadonkorjuussa kuin kuljetuksessa.

Luomuruokaa kritisoidaan usein siitä, että kuljetuksessa ja vähittäismyynnissä syntyy suurta hävikkiä. Tanskalaiset ovat keksineet innovatiivisen ratkaisun, jolla jätteistä syntyy luomuruokaa. Julkiset laitokset siirretään samalla ruokabudjetilla luomuruokaan. Luomuruoan lisähinta saadaan kasaan vähentämällä jätteitä. Suomenkin julkiset laitokset, kuten vanhainkodit, joissa jätettä syntyy paljon, voisivat seurata jätemääriä, ryhtyä vähentämään niitä ja siirtää rahat luomuruoan ostoon.