Kuluttajien valta vie maatalouspolitiikkaa uuteen suuntaan
Luomussa toteutuu ajatus kokonaisterveellisyydestä: se on hyväksi paitsi ihmisille myös ympäristölle. Luomun kautta toteutuu myös ajatus globaalista reiluudesta. Nämä ovat asioita, jotka koskettavat kuluttajaa ja haastavat politiikan.
EU on vastuussa valtavasta ekologisesta ja sosiaalisesta jalanjäljestä. EU on maatalouden nettotuoja, maailman suurin rehun ja elintarvikkeiden tuoja. EU on siis osaltaan vastuussa nykytrendistä, jossa maatalousmaata hankitaan kehittyvistä maista ja samalla saatetaan paikallinen elintarviketurvallisuus ja työllisyys vaaraan.
Alati tiedostavammat ja vaativammat kuluttajat ovat kiinnostuneet näistä kysymyksistä ja saaneet kaupan reagoimaan. Lopulta politiikankin on reagoitava. Meillä Suomessa ruokatuonti kasvaa koko ajan, koska oma tuotantomme ei vastaa kuluttajien eriytyvään ja monimuotoistuvaan kysyntään. Kauppojen hyllyt täyttyvät ulkomaisesta ruoasta, koska meillä ei ole omia luomutuotteita tarjolla.
Puhtaan ruoan dilemma on maksanut Suomelle kahden hyvän brändin verran, luomun ja tavanomaisesti tuotetun puhtaan ruoan. Meillä valinnut käsitys siitä, että ”melkein luomu” olisi riittävän hyvää, on jättänyt Suomen jumbosijoille Euroopan luomumarkkinoilla. Väestömäärältään ja luomupinta-alaltaan Suomen kokoisessa Tanskassa luomun osuus ruokamarkkinoista on seitsemän prosenttia, kun Suomessa luku on yhden prosentin verran. Meillä on kiire kehittää paitsi tuotantoamme, myös rakenteita ja julkista ohjausta rinnan markkinoiden kanssa, sillä puhtaasti markkinalähtöisesti olemme jo hävinneet pelin. Kirittävää siis riittää.
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen 2013 valmistelussa on lupaus luomun suuntaan. Myös kansallinen politiikka hakee vastauksia kestävään maatalouteen. Hallitusohjelma lupaa ottaa luomu- ja lähiruoan osuuden kääntämisen vahvaan nousuun Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi. Maabrändivaltuuskunta puolestaan asetti haasteen, jossa luomusta tulisi maatalouspolitiikan standardi. Muun muassa tämän haasteen edellytyksiä selvitin raportissani Luomu: Tehtävä Suomelle?.
Maabrändivaltuuskunnan haaste on kiinnostava ja tarjoaa sekä perusteluja että vastauksia monelle sektorille ilmastonmuutoksen hillinnästä ihmisten toimeentuloon.
Kestävä maatalous voi siis olla vastaus myös tulevaisuuden työhön. Ajatus on uusi; olemmehan tottuneet pitämään maataloutta alkutuotantona, joka tarjoaa toimeentulon koko ajan vähenevälle väestön osalle. Äkkiä tilanne on toinen. Kestävä maatalous voi tarjota laajasti työtä tuotannossa, jalostuksessa ja tuotekehittelyssä, liiketoiminnassa ja markkinoinnissa, teknologioiden kehittämisessä – ylipäätään uusien innovaatioiden parissa. Politiikan on vain mahdollistettava se, tehtävä sama kuin 40–50 vuotta sitten, mutta eri suuntaan. Kun tarvittavat ratkaisut on tehty, teollisuudesta vapautuvalle työvoimalle on kysyntää kestävän maatalouden parissa.
Jos haluamme vastata haasteeseen ja luoda kestävästä maataloudesta menestystarinan, meidän pitää ylittää luutuneet asenteemme luomua ja myös maataloutta kohtaan. Tanskan kehittämismalli, jossa luomun periaatteina ekologisuuden rinnalla ovat modernius, innovatiivisuus ja taloudellisuus, todistaa menestystarinan puolesta.
Jos kuluttajilta kysytään, luomu on vahvoilla. Jos kuluttajilta kysytään, kaupan osuus elintarvikkeiden hinnoissa on kohtuuttoman suuri. Jos kuluttajilta kysytään, maataloustuottajille on taattava riittävä toimeentulo. Kysytäänkö kuluttajilta?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kirjoitin Matti Kyllösen blogissa, muuan päivä sitten! Vennamon opit on otettava uudelleen käyttöön, jossa omavarainen elintarviketuotanto on avainasemassa ja ylimäärät markkinoille.
Käsitin että viittasit blogissasi juuri tähän, mutta vihreänä et uskaltanut puhua asiasta oikealla nimellä!
- Luomumaatalouden tulee perustua eläviin ekologisiin systeemeihin ja kiertoihin, toimia yhteistyössä niiden kanssa, jäljitellä niitä ja auttaa ylläpitämään niitä.
Vennamon tai Gronbergin kiertoa, kunhan on luomua.
Kysykää K-kauppaketjulta ja S-ryhmältä. Monopoli määrää.
Ajankohtaisen kakkosen ruokaillassa tuli selvästi esille,luomu ei ole yhtään tervellisempää tai maultaan parempaa kuin perinteisillä tavalla viljellyllä.Suomella ei lyhyen kasvukauden vuoksi ole syytä "leikkiä"ruualla.Jos kaikki maailman ruokatuotanto siirtyisi luomuun edessä olisi nälänhätä.Luomu ja tuulivoima Suomessa ovat pelkkää vihreiden haihattelua.
Tiukasti tulkiten luomua on yhä suhteellisen vähän tarjolla. Olen erehtynyt kysymään muutamalta luomun tarjoajalta mistä heidän luomunsa on oikein kotoisin ja miten se on viljelty/kasvatettu. Joissain tapauksissa vastaukset ovat olleet enemmänkin MTK:n peruskaavaa noudattavia kuin aitoon luomuun viittaavia. Erän luomua lupaava oli jopa saanut luomunsa naapurin isännän taatusti hyvin lannoitetuilta ja perusteellisesti myrkytetyiltä viljelmiltä.
Voidaan myös epäillä, riittääkö euroopalainen luomutuotanto alkuunkaan. Varsinkin jos Euroopassa vuonna 2050 on ennusteiden mukaiset sellaiset pari miljardia asukasta, joista yli puolet ovat hoitotaseen varmistamisen vaatimia Euroopaan noin 40-vuoden aikana tulleita muuttajia ja heidän jälkeläisiään.
Unelmat ovat hyviä, mutta ne yksinään eivät pidä nälkää kovinkaan pitkään loitolla.
Ketä kiinnostaa suomalaisen maanviljelijöiden asema!
Nytkin poliitikot ovat enemmän huolissaan esim Espanjassa olevasta halpatyövoimasta ja sen hyväksikäytöstä, vaikka he tienaavat jopa enemmän kuin suomalaiset maanviljelijät(4,5€/h)
JOS SDP sais päättää suomessa maanviljelys lopetettaisiin. Aikanaanhan Kaarlo Pitsinki sanoi symbolisesti "tapa talonpoika päivässä"
Maailman väkiluvun on ajateltu nousevan noin 10 miljardiin vuosisadan puoleen väliin mennessä ja lähtevän vasta sitten laskuun. Eli kolmisen miljardia uutta suuta ruokittavaksi lähivuosikymmeninä ja toivottavasti vielä niin, että vähän jää jonnekin vihreää luontoakin.
Iso ongelma, joka ei ratkea tuotekehittelemällä luomua.
Sen sijaan pitää tehotuotantoa lisätä ja tehokkuutta parantaa. Kaupan esteitä pitää purkaa.
Jos tuotekehitykseltä toivoo mullistuksia, kannattaa miettiä uusia asioita, kuten esim. keinolihaa, vesistöissä tapahtuvaa viljelyä, kattojen tai ränsistyneiden tehdasrakennusten valjastamista tuotantoon ja niin edelleen.
Olen saanut yhtä isoja hehtaarisatoja luomussa, kuin naapurit tehoviljelyssä. Se tarkoittaa kyllä sitä, että maa on kunnostettu luomuksi.
Tervehdys Tarja. Kannatan luomun lisäämistä, mutta siinä on monia kapeikkoja. Täälläkin blggaava Ilmari hyvin tuntee alan. Suomessa ei ymmärretä aivan oikein mitä luomu todellisuudessa on.
Entinen naapurini on luomusiemenviljelijä ja hänellä on suurimmat apulantaostot koko kylällä. Luomuna ne siemenet sitten myydään.
Siemenestä ja maan kunnosta se luomu lähteekin, eli siemen tulee olla luomuviljelyyn sopivaa. Nyt kysymys Sinulle Tarja; mistä saa luomuporkkanan siemeniä, eli niitä siemeniä jotka eivät ole jalostettu tehoviljely varten, jotta ne kestäisivät viljelyn ilman kasvinsuojeluaineita.
Arvatenkin vastaus on Nantens, koska juurikaan luomutarjontaa ei siemenissä ole. Kaskinauriin siemenet taitavat olla ainoat luomukriteerin täyttävät siemenet Suomessa.
Kuka tietää mikä peruste on eteläeuroopassa katkaista luomulehmiltä hännät?
Tämä "heitto" jos mikä, kertoo ymmärtämättömästä asiantuntemattomuudesta.
Kysymys on ns. "kylänjutusta".
Kysykää nyt hyvä mies, vaikkapa eläinlääkäriltä,
miten "lehmän häntä katkaistaan"
Vai niin selonteossa kyllä selvästi lukee, että näin tehdään ja se lupa heille tuli kompromissinä siitä, kun suomalaiset luomukanat eivät ulkoile pakkasilla. Heittele paskaa pellolle, älä minun niskaani.
Tuomo Kankkunen voi sitten mennä kysymään Jarmo Vaittiselta ministeriön kantaa asiaan, jos ei minua usko.
”Luomukanat pitäisi ilmeisesti, ajateltujen EU-sääntöjen mukaan, ajaa ulos joka päivä. Suomessa on tässä handicap, kanoja kuolee ovelle pakkaseen. Välimeren maat kuitenkin pitivät kiinni tästä vaatimuksesta. Toisaalta luomulehmältä pitäisi katkaista häntä. Näin tehdään Välimeren maissa.
Kompromissi oli, että me saatiin pitää kanat sisällä ja he saivat katkaista hännän. Tällä tuskin on mitään tekemistä varsinaisesti luomun kanssa. Esimerkki kompromisseista, joita aina tehdään.”
• Kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö.
Miksi Kankkunen "kylän jutut" on vedetty raportin sisältöön ja vieläpä kansliapäällikön sitaateissa?
- Kysymys on ns. "kylänjutusta". (Kankkunen)
Nyt Alsio ei tiedä mistä puhuu.
Mistäköhän "siemenistä" puhutte ?
Luomuviljelyä valvotaan tarkasti.
Luomuviljellyistä ohran ja kauran siemenistä puhun eli jyvistä, jota on ensin kasvatettu apulannalla ja kasvisuojeluaineilla ja myydään luomuna eteenpäin.
Juu tarkasti on, jos korkeintaan kahdesti kesässä käy luomutarkastaja. Se lähtee aivan muualta kuin tarkastuksista se luomu. Eli luomu on oltava omassa kantapäässä.
Arvovalinta
Paikallisessa maatalousopppilaitoksessa
on saatu ohrasta luomuviljelyssä parempia satoja kuin perinteisestä tehoviljelystä.Luomuviljely vaatii runsaasti tietotaitoa ja sen lisääminen on kynnyskysymys maataloudessa mikäli halutaan kasvattaa luomun osuutta.Niin sanottu puhdas suomalainen ruoka joka tarkoittaa tehoviljeltyä on suoranaista huijausta. Puhdasta voi olla vain luonnonmukaisesti viljelty. Agrokemikaalien jäämiä saamme jo riittävästi tuoduista hedelmistä. Miksi syödä rikkamyrkyllä ryyditettyä viljaa jos puhdasta on tarjolla jopa samaan hintaan?
Kas, kas,unohditte kokonaan ne "lehmän hännät" ja ryhdyitte puhumaan kanoista.
Luomuviljan vaatimukset siementä myöten käydään läpi tarkastuksissa.
”Luomukanat pitäisi ilmeisesti, ajateltujen EU-sääntöjen mukaan, ajaa ulos joka päivä. Suomessa on tässä handicap, kanoja kuolee ovelle pakkaseen. Välimeren maat kuitenkin pitivät kiinni tästä vaatimuksesta. Toisaalta luomulehmältä pitäisi katkaista häntä. Näin tehdään Välimeren maissa.
Kompromissi oli, että me saatiin pitää kanat sisällä ja he saivat katkaista hännän. Tällä tuskin on mitään tekemistä varsinaisesti luomun kanssa. Esimerkki kompromisseista, joita aina tehdään.”
• Kansliapäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö.
Kyllä tuossa hännät mainitaan, joten hanki silmälasit.
Tarkastetaan tarkastetaan, mutta mitkä ovat kriteerit. Siitähän tässä on kysymys. Kyllä vahteja riittää, lue Reija Hirn, niin sinullekin selviää.
"Ketä kiinnostaa suomalaisen maanviljelijöiden asema!
Nytkin poliitikot ovat enemmän huolissaan esim Espanjassa olevasta halpatyövoimasta ja sen hyväksikäytöstä, vaikka he tienaavat jopa enemmän kuin suomalaiset maanviljelijät(4,5€/h)
JOS SDP sais päättää suomessa maanviljelys lopetettaisiin. Aikanaanhan Kaarlo Pitsinki sanoi symbolisesti "tapa talonpoika päivässä". "
Maatalous siirtyi EU:n toimivaltaan 1.1.1995. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti maataloutta harjoitetaan kaikilla EU:n alueilla ja Suomen kaltaisilla pohjoisilla alueilla ja alppien kaltaisilla vuoristoalueilla maksetaan korotettua maataloustukea.
Tanska ilmoitti viime viikolla, että Tanska lopettaa taistelunsa tutkainta vastaan eli että Tanska lakkaa vaatimasta EU:n yhteisen maatalouspolitiikan lakkauttamista, koska Lissabonin sopimus luovutti maatalouden Euroopan parlamentin päätösvaltaan ja koska enemmistö Euroopan parlamentissa kannattaa maataloustukien korottamista Euroopan unionissa.
öö?
Siis miten toi on vastaus tuohon toteamukseen,että tuntipalkka on 4,5 euroa ja että poliitikkojen huolenaiheet on toisaalla.
Lisäksi väitteesi ei edes pidä paikkaansa. Suomi ei todellakaan saa enempää tukea/hehtaari kuin monet keskieuroopan maat.
Kannatan ehdottomasti luomuviljelyä. Meillä lannoitetaan ainoastaan sonnalla niin pitkälle kuin sitä riittää. Yli kymmeneen vuoteen ei ole kertaakaan ruiskutettu millään peltoja. En halua virallisesti luomutilaa, koska se tietäisi vai uusia maksuja ja lisää kyttäreitä, mutta haluan oman ruuan olevan puhdasta. Eläinten ruokinta perustuu pääasiassa laitumeen ja kuivaan heinään, possut syötetään ylijäämäleivillä, nokkosilla, maidolla ja ruuanjätteillä, linnut suurinpiirtein samoilla eväillä.
Pitäisi ehdottomasti vähentää maatalouteen kohdistuvaa byrokratiaa ja valvojien määrää. Meilläkin on käynyt jos jonkunlaista kananlaskijaa ja yksi haki rehuista näytteen, ison pussillisen. Olisi ottanut suoraan tehtaalla. Eläinten korvamerkkijärjestelmästä pitää luopua ja kyliin täytyy perustaa kotiteurastamoita ja pienjuustoloita, joista ihmiset saavat hakea tuotteita ilman kauppaketjujen osallistumista. Myös tilamaidon myyntiä pitäisi kehittää ja saada aito maito kaikkien ulottuville.
Kiitos erittäin terve kannanotto. Kiitos vielä,näin minäkin ajattelen.
Näköjään löytyi asia, josta voin olla ja olen Reijan kanssa aivan täsmälleen samaa mieltä.
Luomu Suomessa tuntuu olevan niin ristiriitainen käsite, että oma kykyni hahmottaa ei riitä.
Kurjaa kuluttajaa ajatellen.
Sama vika Rahikaisella, en minäkään tajua mitä kaikkea luomun alla myydään, mutta tiedän kyllä mitä luomu omasta mielestäni on.
Lukisin mielelläni arvon blogistin mielipiteen Hanna Leivonniemen Suomen Kuvalehden verkkosivuilla olleeseen kirjoitukseen "Onko luomuruoka todella meille niin hyvää kuin annetaan ymmärtää?" Olen kyllä huomannut, että useimmat vihreät kirjoittajat pitävät saarnansa, mutteivät vaivaudu vastaamaan meille tavallisille pulliaisille. Kuitenkin toivossa on hyvä elää.
Kyllä maku voi luomussakin heitellä, eli ei kaikki luomu ole auttamatta parasta A-laatua. Luomu on yleensä kuiva-ainepitoisempaa, koska siinä ei ole runsasta ja helppoliukoista typpilannoitusta, joten tehotuotannon sato voi olla isompaa kooltaan, mutta vetisemmän makuista.
Jyvät voivat olla tähkässä pulleampia, mutta kuivatuksen jälkeen suhde voi kääntyä luomun eduksi.
Jokainen varmasti on huomannut eron kaupan ja kotipuutarhan tomaattien maussa. Samoin omasta maasta nostettu peruna maistuu minusta paljon maukkaammalta kuin kaupan hyvänlaatuiset perunat yleensä. Tähän vaikuttaa tietysti varastointi ja nostohetki.
Mutta silti väitän, että oikein viljelty luomutuote kestää vertailun tehotuotteen kanssa ja vie aina makutestissä voiton, mutta nykyiseen luomu-tuotteeseen suhtaudun vielä varauksella.
Esimerkiksi torilla voidaan myydä luomumansikkaa ja luomuperunaa, joka onkin kasvatettu raakaa lantaa käyttäen. Luomulannoitus on aina kompostoitua jne...
Vastaisin myös, että kaikki, jotka ovat meillä maistaneet munia tai kotikasvatettua possua, ovat olleet aivan ihmeissään herkullisesta mausta.
Ulkona kuopsutelleiden kanojen tuottamien munien keltuaiset kertovat kaiken. Ne on niin kirkaan keltaisia, että häikästyy. Suursikaloissakin on oven suussa oma sika kasvamassa.
Jukka Rajala, Toivo Rautavaara, A.I.Virtanen ja myös minärukka olimme Suomessa luomun puolestapuhujia jo ajat sitten. Itselläni oli 1970-luvulla Suomen suurimpia luomutiloja ja ryhdyin, agronomiksi tuloni jälkeen, päätoimiseksi luomuneuvonta-agronomiksi. Päätin 1990-luvulla kuitenkin keskittyä Venäjän tavanomaiseen maatalouteen sen jälkeen kun selvisi, että ideani Luomu-Suomesta ei millään ottanut tuulta. Hyvä tilaisuus meni Suomelta ohi ja näin sen oli vissi tarkoituskin mennä. Hieman häiritsee, että nykyisin (sinänsä varmaankin hyvä) taiteilijia Osmo Rauhala valittiin Jyrki Richt-teeveessä Suomen johtavaksi luomuasiantuntijaksi, mutta menköön. Hauskaa huomata, että Stubbin maabrändisakki puhui suu vaahdossa luomun puolesta...That´s life.
Sen verran haluan todeta, että Suomen luomupeltoala on yhä selvästi suurempi kuin luomutuotteiden osuus elintarvikkeista koska moni luomupeltotila tuottaa edelleen tavanomaista lihaa ja maitoa, hyvin vaikeaksi tehdyn luomubyrokratian takia. Siis tavaraa tulee, yötä päivää mutta "tavanomaisena". Lukekaa esimerkiksi oheinen blogi (ehdoton ympäristötila parhaasta päästä, joka on tehnyt Itämeri-ympäristötalkoita jo kohta 20 vuotta. Hatunnosto heille, 280 lypsylehmää):
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/33425-itameripalkinto-maitotilalle
Luettelen tässä, lonkalta, luomutuotannon edut ja haitat pienen Suomenmaamme kannalta:
EDUT
- kriisivalmius (A.I.Virtasen "typpikotovarainen viljelyjärjestelmä")
- riippumattomuus niin Yarasta, Monsantosta kuin muusta agribusineksesta
- strategisen fosforin (pullonkaularavinne) kierrätys, kertakäytön sijasta
- karjatiloilla varsin toimiva vesistönsuojelu (Itämeri)
- parempi yrittäjätulo ja viljelijöille aivan uusi ryhti (moni viljelijä on nykyisin enemmän kuluttaja kuin tuottaja, valitettavasti)
- todellista ympäristönsuojelua melko surkean ympäristöohjelmamme sijasta
- hyvä kilpailuvaltti muun Euroopan tehotuotantoa vastaan
- tuotanto, joka ottaa eläinten hyvinvointia huomioon
- maaseudulle positiivinen vaihtoehto
- suhteellisen edun periaate (Suomen vähäiset taudit ja tuholaiset)
HAITAT/ESTEET
- suurten luomukarjatilojen kiistattomat ja pitkäaikaiset näytöt edelleen tuntemattomia niin tuottajille kuin suurelle yleisölle
- usein puhutaan tuotteiden "terveellisyydestä" kun pitäisi puhua tilakohtaisista ravinnetaseista ja - päästöistä...
- Suomi ei ole enää pitkään ollut luomun ykkösasemassa
- byrokraattien pilaama ala
- karjattoman luomutuotannon viljelytekniset ongelmat
- sekoitetaan liian usein steinerilaisuuteen/uskomustieteeseen tms
- muiden tuottajien vastarinta ja vastakkainasettelu (vähenee koko ajan)
- vastapropaganda usein varsin hyvin rahoitettu
- jotkut "tukisiepot" pilaavat alan mainetta edelleen
Oikein Ilmari, minäkin olin Partalaa Juvalle köijäämässä aikoinani, mutta sekin meni. Hyvin listasit.
Just niiden byrokraattien takia luomu onnistuu varmaan parhaiten pienillä omavaraistiloilla, joilla on myös monipuolisesti kotieläimiä. Siitä ei vaan ulkopuolisille jää kuin maistiaiset, kaikki menee omaan käyttöön. On tämä aika ylellistäkin kun ruokin tämä kesän possut vuohenmaidolla, eli siihen liotettiin kaikki muu rehu. Kyllä se liha on hyvää eikä haise sonnalle eikä kalalle! Minulla on myös viidentoista neliön kasvihuone, johon teen lämpölavat hevossonnasta, eivätkä edes kaupan luomutomaatit ole niin hyviä maultaan, mitä omassa kasvihuoneessa kasvaa.
Isoilla tiloilla on vaikeuksia saada mahtumaan kaikkea jätettä omaan peltoonsa, koska direktiivi kieltää toisen maalle paskomisen. Tarja varmasti tietää, että Kalmarin kaltaisia mädättämön hyödyntäjiä sopisi Suomeen suunnattomat määrät ja näin lietelantakin tulisi imettyä kuonistaan ennen maahan sekoittamista.
Lisäksi näillä maaperälle haitallisilla aineilla voisi itse liikkua, vaikkapa bussilla tai omalla autolla. Tavallaan luomua sekin on.
Täältä voi hiukan kurkistaa mitä Kalmarin idea tarkoittaa.
http://yle.fi/alueet/teksti/keski-suomi/2011/03/biokaasuauto_kulkee_kark...
Minä olen kyllä ilomielin ottanut naapurin lietettä pelloille jos hän ei ole saanut kaikkea mahtumaan omilleen. Sehän on mainiota pintalannoitukseen heinälle ja laitumelle.
Luomu on nykyajan hömppää. Siihen on varaa, kun yhteiskunta on tarpeeksi kehittynyt. Se siitä. Paljon suurempaa huomiota pitäisi kiinnittää lihan ja maidon sekäö muiden eläintuotteuden massatuotantoon. Se pitäisi rajata ihmisen mittoihin. Yli 100 lehmän lypsykarja, yli 500 yksilön lihakarja ja sikatila sekä yli 1000:n kanan kanalat menevät yli ihmisen hallinnan.
Elintarviketuotannolle pitää säätää ylärajat ja hintoja pitää nostaa niin, että viljelijä pärjää pienemmällä yksikkökoolla. Vain siten voidaan estää eläinten systemaattinen rääkkääminen, mikä suoraan sisältyy eläintuotteiden massatuotantoon, jossa yksikkökoolla ei ole mitään ylärajaa.
Ei luomu mitään hömppää ole. Nykyinen 'tavanomainen' viljely on kestämätöntä hömppää, jota on harrastettu ehkä se 50-100 vuotta, sitä ennen koko maanviljelyksen kymmentuhatvuotisen historian oli kaikki 'luomua'.
Yleensäkin 'kehittymättömissä' ja vähävaraisissa yhteiskunnissa (tässä yhteydessä lue: esim. maanomistus ei ole keskittynyt suuryrityksille / ylikansalliselle agribisnekselle, paikallista pientuotantoa ei tukahduteta dumppaamalla tuettua länsimaista ylituotantoa markkinoille pilkkahintaan jne), eiköhän valtaosa liene 'luomu'viljelyä.
Näissä 'luomu' heittomerkeissä, koska ns. virallinen luomuviljelyhän (saa esim. myydä tuotteensa luomuna) on luomuvalvontajärjestelmän piiriin kuuluvaa viljelyä.
Nykyinen teho/tavanomainen viljely on kestämätöntä, esim. fosfori on hyvin rajallinen luonnonvara, joka nykykäytöllä hupenee/loppuu aika lyhyellä aikataululla. Lisäksi maan kasvukyvyn heikkeneminen on huolestuttava ilmiö, onneksi ns. tavanomaisellakin puolella aletaan tähän vähitellen herätä. Puhumattakaan 'tavanomaisen' tuotannon kemikaalijäämistä, joiden vaikutusta ei kukaan vielä pitkällä aikavälillä tunne (toki esimerkkejähän on DDT:stä alkaen, glyfosaatistakin taisi olla jotain perusteltuja epäilyjä hiljattain).
Tämä ei toki tarkoita että luomuviljely olisi paluuta menneisyyteen, vaan nykyistä tietämystä hyödyntäen kehitetään parhaat nykyaikaan sopivat viljelymenetelmät. Eikä tarkoita myöskään sitä, että luomu olisi maailman pelastava ihme, vaan luomuviljelyyn pitää suhtautua kriittisesti, toki asiaan hyvin perehtyen, ja kehittää edelleen luomuviljelyn menetelmiä ja käytäntöjä entistä paremmiksi.
Yleensäkin luomuviljely edustaa mielestäni viljelyyn liittyen kehityksen kärkeä ja tuntemani menestyvät luomuviljelijät ovat todellisia alansa ammattilaisia. Tavanomainen tehoviljely edustaa ainoastaan alkeellista insinöörimäistä putkiajattelua, jolla ei parhaimmillaankaan päästä nerokkuudessa lähellekään luomuviljelyn tasoa. Harmi vain, että luomuviljely on sen verran vaativaa, että tavanomainen, suurten bisnesten tukema viljely voi tuntua useimmille viljelijöillemme siltä helpommalta vaihtoehdolta.
Mutta kyllä tämä tästä, mikäli ihmiskuntana haluamme edelleen jatkaa eloa tällä pallolla ja suoda saman ilon mahdollisimman monille muillekin olennoille, eiköhän luomumpaan meininkiin siirtyminen ole pikkuhiljaa edessä.
Luomu on hömppää, hienostorouvien keksimä hokema, helppo se Eirasta käsin vaatia luomua kouluihin kun itsellä on varaa ostaa joka päivä sisäfilettä.
Monelle suomalaiselle ruoka on jo niin iso kuluerä ettei varaa ole snobismiin.
Minä olen vähävarainen, joka voi syödä luomua, koska kasvattaa sen itse. Asun "korvessa" ja voin suoda itselleni luomuna possua, lammasta, kalkkunaa, kanaa, munia ja vuohenmaitoa. Lisäksi saan lähijärvestä kalaa ja kasvihuoneesta ja kasvilavoista vihanneksia ja lisäksi omenoita ja marjoja. Tehkää perässä, älkääkä vikiskö :)
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 47 kommenttia