Ydinasekielto jakaa Pohjolaa
Pohjoismainen identiteettini on kärsinyt kovan kolauksen. Työskentelen ruotsalaisessa rauhantutkimusinstituutissa SIPRI:ssä ja olen aikaisemmin toiminut myös vastaavan tanskalaisen instituutin johtajana. Olen ollut eduskunnan turvallisuus- ja puolustusvaliokunnan jäsen sekä joitakin vuosia myöhemmin vastaavassa tehtävässä Euroopan parlamentissa. Minulla on sosiaaliturvatunnus neljässä viidestä Pohjoismaasta ja olen myös ollut jäsenenä Pohjoismaiden neuvostossa. Kaikkina näinä vuosina olen ymmärtänyt, että Pohjoismaat kannattavat rauhaa ja aseidenriisuntaa. Tänä päivänä en ole siitä kuitenkaan enää varma, sillä jotain erikoista tapahtui äskettäin.
YK:n yleiskokouksessa yli 130 maata neuvottelivat ydinaseiden kieltosopimuksesta. Ruotsalaiset olivat konferenssisalissa, kun taas ulkopuolella tanskalaiset osallistuivat amerikkalaisten järjestämään protestiin. Nikki Haley, Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs, väitti ettei nyt ollut sopiva aika hyväksyä ydinasekieltoa. Norjalaiset, suomalaiset ja islantilaiset eivät olleet läsnä neuvottelusalissa eivätkä sen ulkopuolella.
YK:n yritys saada ydinasekielto voimaan on jakanut muuten niin yhtenäisesti aseidenriisunnan kannalla olevat Pohjoismaat. Kun yleiskokous lokakuun lopussa äänesti ydinasekieltoneuvottelujen aloittamisesta, useimmat ydinasemaat äänestivät liittolaisineen neuvotteluja vastaan. Näihin maihin lukeutuivat NATO-maat Norja, Tanska ja Islanti. Osa maista, mukaan lukien Suomi, pidättäytyi äänestämästä. Yllättäen näin tekivät myös Kiina, Intia ja Pakistan, jotka ovat kaikki ydinasemaita. Ruotsi, yksi ydinasekiellon alullepanijoista, äänesti neuvotteluiden puolesta ja osallistuikin niihin ainoana Pohjoismaana.
Kun puhutaan maiden myönteisistä puolista, Pohjoismaat ovat yleensä maailman kymmenen parhaan maan joukossa. Ei vain silloin kun kyse on taloudellisesta hyvinvoinnista ja korruption tasosta, mutta myös mitattaessa turvallisuutta ja ihmisten onnellisuutta. Pohjoismaissa sukupuolten välinen tasa-arvo on johtava yhteiskunnallinen periaate. Pohjoismaat ovat harvoin mukana maailman konflikteissa, mutta osallistuvat mielellään rauhanturvajoukkoihin. Luottamus on yksi pohjoismaisten yhteiskuntien ainutlaatuisimmista ominaisuuksista ja kansalaiset luottavat toistensa lisäksi myös valtiollisiin instituutioihin. Keskinäinen luottamus on myös ollut yksi Pohjoismaiden yhä tiiviimmän turvallisuus- ja puolustusyhteistyön salaisuuksista. Mutta miksi ydinasekiellosta ollaan eri mieltä? Eikö aika todellakaan ole vielä kypsä?
Perusperiaate Pohjoismaiden erilaisista lähestymistavoista ydinasekieltoon ei näyttäisi johtuvan erilaisista näkemyksistä rauhan suhteen, vaan maiden erilaisista tavoista suhtautua Yhdysvaltoihin. Tanska on yksi Washingtonin lähimmistä liittolaisista, ja Tanska pommittikin Syyriaa Yhdysvaltain tukena. Tanskassa ei käydä juuri minkäänlaista keskustelua ydinaseista eikä aseidenriisunnasta. Sitä vastoin Norja kuitenkin oli maa, joka järjesti ensimmäisen konferenssin ydinaseiden humanitaarisista seurauksista ja on rahoittanut kansalaisyhteiskunnan aseistariisuntatoimintaa. Tästä huolimatta amerikkalaiset suostuttelivat Norjan äänestämään ydinaseneuvotteluja vastaan.
Suomi ei ole NATOn jäsen, mutta on sotilasliiton strateginen kumppani, joka pyrkii läheisiin suhteisiin Yhdysvaltojen kanssa. Vaikka Suomi osallistuu aseidenriisuntatoimintaan, muun muassa asekauppasopimuksen (ATT, Arms Trade Treaty) kautta, pidättäytyi se äänestämästä eikä siis osallistu myöskään neuvotteluihin. Ruotsi uskaltautui, huolimatta läheisistä väleistään Yhdysvaltoihin, äänestämään neuvottelujen puolesta ja ottamaan aktiivisesti osaa YK-aloitteeseen.
Äskettäin Washingtonissa pidetyssä konferenssissa kysyttiin asiantuntijoilta kuinka todennäköistä ydinasekiellon toteutuminen on. Kaikki asiantuntijat sanoivat, että neuvottelut johtavat luultavasti jonkinlaiseen sopimukseen. Ranskan asiantuntija arvioi jopa, että todennäköisyys päästä sopimukseen on niinkin korkea kuin 90 prosenttia.
Mitä ydinasekielto toisi mukanaan? Katoaisivatko ydinaseet ja riskit ydinsotaan? Eivät ainakaan lyhyellä aikavälillä. Mutta ydinasekielto merkitsisi sitä, että ydinaseet eivät olisi enää hyväksyttyjä. YK:n sopimus vahvistaisi ydinaseiden testaamisen kieltoa. Lisäksi ydinaseiden rahoituksen uudistaminen ja uusien ydinaseiden kehittäminen voisi loppua. YK:n osalta olisi korkea aika saada sopimus voimaan, sillä YK:n aseidenriisuntakonferenssi ei ole pystynyt sopimaan edes omasta esityslistastaan viimeisten 20 vuoden aikana!
Mutta olisiko sillä merkitystä, jos Pohjoismaat pystyisivät muodostamaan yhteisen rintaman ydinaseita vastaan sen sijaan, että ne ovat eri leireissä? Jos nämä rikkaat ja onnelliset maat olisivat olleet samaa mieltä ydinasekiellosta, olisiko se toiminut esimerkkinä muille? Suurlähettiläs Haley korosti neuvottelujen ulkopuolella, ettei ydinasekielto ole realistinen. Hän esitti kysymyksen: voisiko kukaan koskaan uskoa, että Pohjois-Korea luopuisi ydinaseista? Myönnän, että Pohjois-Korea on haastava tapaus, mutta olisi todennäköisempää, että Pyongyang lopettaisi ydinaseohjelmansa, jos kaikki muut maat sopisivat kiellosta.
Kirjoittaja on tekniikan ja kauppatieteiden tohtori, rauhantutkimuslaitos SIPRIn tutkija, European Leadership Networkin hallituksen jäsen ja Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja. Hän on äskettäin julkaissut kirjan Nuclear Multilateralism and Iran. Inside the EU Negotiations (Routledge, 2017). Kirjoitus on aluperin julkaistu HBL:ssä 8.4.2017 ja myöhemmin YK-liiton sivuilla.
Ollessaan Yhdysvaltain presidentti Barak Obama ajoi ydinaseiden riisuntaa maailmasta. Mitkään muut maailman ydinasevaltiot eivät hänen ehdotustaan tuolloin näkyvästi kannattaneet.
Blogisti osoittelee syyttävällä sormellaan nyt Yhdysvaltoja. Onko tiedossa, miten Ruotsin aloitteeseen suhtautuu maailman toinen johtava ydinasesuurvalta Venäjä? Kummallista (vaikkakin poliittiset taustat huomioiden odotettavaa), että Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja ja SIPRI:n erikoisasiantuntija ym. ym. ei mainitse tästä halaistua sanaakaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Myönnän, että Pohjois-Korea on haastava tapaus, mutta olisi todennäköisempää, että Pyongyang lopettaisi ydinaseohjelmansa, jos kaikki muut maat sopisivat kiellosta.”
Aivan varmasti. Kunhan nyt Suomi ja Ruotsi ensin aseistariisuu mm. Venäjän, Pakistanin ja Intian, Israelin ja Yhdysvallat ja Kiinan niin kyllä Se Pohjois-Koreakin sitten leppyy. Vaikka onkin ”vähän haastava tapaus”.
Ilmoita asiaton viesti
”Sodan ja rauhan kysymyksissä Suomi ei ole puolueeton. Se on aina sodan puolella, tappamisen.” Haavikko taisi sanoa jotenkin näin.
Ilmoita asiaton viesti
Inhorealisestisesti ajatellen tulisi Suomella olla oma ydinase. Riittää kun se olisi samankaltainen kuin Israelilla, siis että sitä ei niinkun ole, vaikka onkin olemassa vaikka ei olekaan, vai onko kuitenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Ydinaseiden merkittävin humanitäärinen vaikutus on ollut se, ettei 2. maailmansodan jälkeen ole puhjennut uutta suursotaa. Eikä varmaan tule puhkeamaankaan.
Cronbergin naiivius on aivan käsittämätöntä. Ilmeisesti hän uskoo, että jos leijonilta ja lampailta otettaisiin pyssyt pois, ne käyskentelisivät kedolla vapauden ja veljeyden hengessä. Reaalimaailmassa näin ei kuitenkaan ole. Ihmiskunta on ja pysyy sotaisena lajina eikä siinä utopiat auta. Valitettavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Kuvitelma siitä, että diktaattorit luopuvat ydinaseistaanja niiden kehittelystä jos demokratiat tekevät sen ensin, on todellakin lievästi sanottuna naiivi. Siksipä diktaattoreiden parhaita liittolaisia ovat hyväuskoiset maailmaparantajat. Tunnetuin esimerkki tälläisen politiikan menestyksellisyydestä taisi olla se sopimus jonka Chamberlain teki Münchenissä syyskuussa 1938 ja joka tuloksena hänen mukaansa oli ”rauha meidän aikanamme”
Ilmoita asiaton viesti
Cronberg on äskettäin julkaissut kirjan Nuclear Multilateralism and Iran. Inside the EU Negotiations (Routledge, 2017). Ei vaikuta lainkaan naiivilta. Jo kustantamon nimi takaa laadun.
Ilmoita asiaton viesti
Voisiko sitten ydinaseiden olemassaolo tuoda rauhan myös Lähi-itään. Egyptikin on havitellut ydinasetta. Ydinaseiden olemassaolo Israelilla ja sen naapurivaltioilla voisi tuoda sitä kauhun tasapainoa, joka takaisi kahden valtion mallin rauhansopimuksen pysymisen neuvottelutulosten ratkettua.
Ilmoita asiaton viesti
”Tanskassa ei käydä juuri minkäänlaista keskustelua ydinaseista eikä aseidenriisunnasta.”
Iltalehti uutisoi 22.3.2015 :
”Venäjä uhkaa Tanskaa ydinohjuksilla”
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015032219403299_…
Kyllähän tuon uutisen pohjalta voi sanoa, että Tanskassa on ainakin käyty keskustelua ydinaseista ja reippaasti, tässä tapauksessa Venäjän ydinaseista. Kumma, että tuo ”pieni” insidentti on jäänyt asiantuntijalta huomaamatta. Vai onko ?
Mikä muuten Venäjän kanta on ollut ydinaseidenkieltoneuvotteluiden aloittamisen kannalta ? Pohjoismaiden ja USA:n kanta on Cronbergin blogissa tullut toki selväksi.
Tässä tuntuu vähän olevan tuulahduksia YYA -aikakaudelta silloisen tasavallan presidentin 60- ja 70-luvuilla innokkaasti ajamasta Pohjolan ydinaseeton vyöhyke -ajatuksesta. Mielenkiintoista siinä oli se, että ydinaseettomaan Pohjolaan katsottiin kuuluvan Pohjoismaat, mutta ei Kuolan niemimaata, eikä Itämeren itärantaa eikä Itämeren merialuetta Neuvostolaivaston osalta.
ks. esim. Wiki: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjolan_ydinaseeton…
On se kummallista, että taas kerran suomalaista turvallisuuspoliittista keskustelua aletaan vääntämään epäsymmetriseksi. Se epäsymmetrisyys on menneinä vuosikymmeninä painottunut itään päin ja näyttää taas joidenkin puheissa kerran sinne kallistuvan. Sellainen asioiden käsittely ei varmaankaan vie asioita ainakaaan uskottavuuden osalta eteenpäin.
Ilmoita asiaton viesti
Taas kerran asian ydin kadoitetaan, on aivan sama Suomen kannalta mitä mieltä muut maat on.
Me päätämme vain siitä mitä mieltä itse olemme ja meidän mielipiteemme lienee itsestään selvä, suhtaudumme kielteisesti ydinaseisiin.
Hyvin helppo ja yksinkertainen päätös.
Ilmoita asiaton viesti
”Ydinaseeton Pohjola” ja ”Itämeri, rauhanmeri”* – kuulostavatko ’jotenkin kauniilta ajatuksilta, mutta…’?
*
https://www.youtube.com/watch?v=Ve487P-hlSc
– Aivan. Onneksi meillä suomalaisilla on ihan oikeitakin, vakavastioitettavia rauhanaloitteita ja -resursseja. Osasta voimme olla ja olemme ylpeitä. Eräs kirkkaimmista täyttää pian pyöreitä, ja eilen hänelle laulettiin synttäribiisiä kuin Kennedylle aikoinaan. – Tässä karikatyyrikuva viipurilaisperäisestä rauhannobelistijuhlakalusta: https://pbs.twimg.com/media/C9tfBeKWAAA_nae.jpg:large
Ilmoita asiaton viesti