Trumpin sormi punaisella napilla

Maailma voi tuhoutua nappia painamalla. Mikä pelottavampaa on, että päätös painaa nappia on vain yhden henkilön. USA:n presidentti päättää yksin siitä laukaiseeko hän yli tuhat valmiustilassa olevaa ydinasetta. Hänen ei tarvitse kuulla kongressia, ei edes puolustusministeriään. Päätöksen voi tehdä yksin, ainoa mikä kontrolloidaan on henkilön identiteetti, että kyseessä todellakin on Yhdysvaltain presidentti.

Tämä tosiasia maailmasta, jossa elämme nousi, ehkä hieman yllättäen vaaliteemaksi USA: n presidentin vaaleissa. Hillary Clinton otti, yhdessä kaikkein parhaimmista puheenvuoroistaan Las Vegasissa esiin sen, kuinka helppo Donald Trumpin olisi aloittaa ydinsota ja kysyi haluaisimmeko antaa ydinasekoodit hänen haltuunsa. Obamakin totesi vielä pari oäivää ennen vaaleja: Kun avustajat eivät luota presidenttiehdokkaan Twitter-tilin käyttöön, niin voidaanko hänen käyttöönsä antaa ydinasekoodit?

Vaaleissa Trump todellakin vakuutti tietämättömyytensä ydinaseista. Kuulemistilaisuudessa hän kysyi, miksi ydinaseita valmistetaan, jos niitä ei ole tarkoitus käyttää. Lisäksi hän ehdotti, että Japani ja Etelä-Korea hankkisivat omat ydinaseensa sen sijaan, että ovat USA:n ydinsateenvarjon alla.

Kyse ei kuitenkaan ole vain luottamuksesta Trumpiin henkilönä tai edes presidenttinä, kyse on periaatteesta. En luottaisi myöskään Hillaryyn. Enkä antaisi kenellekään yhdelle ihmiselle niin paljon valtaa, en USA:ssa enkä muulla.

Venäjällä järjestelmä on hajautetumpi. Dokumenttielokuvassa " Mies, joka pelasti maailman" päätöksen olla laukaisematta ydinkärkiä, vaikka tietokoneet näyttivät amerikkalaisten ydinohjusten olevan matkalla Neuvostoliittoon v. 1962, teki keskuksen johtaja.  Entä NATO:n ydinaseet, kuka ne laukaisee? NATO:lla on nk. Nuclear Planning Group,  joka periaatteessa päättää sotilasliiton ydinasepolitiikasta. NATO:lla on noin 250 USA:n ydinasetta viidessä NATO maassa. Yhdysvaltain presidentti tekee myös näiden käytöstä päätöksen. Teoriassa hänen tulee konsultoida  suunnitteluryhmää. Jos kyseessä on ydinasehyökkäys on aikaa alle kymmenen minuuttia. Tuskin 27 maan ( Ranska ei kuulu ryhmään) edustajia saadaan yllätyshyökkäyksen sattuessa koolle. Päätös jää Yhdysvaltain presidentille. Aika onkin päätöksenteon suurin ongelma. Jos aikaa on vähän, onko turvallisuutemme kannalta parempi että päätöksen tekee koulutettu kokenut sotilashenkilö vai impulsiivinen ja kokematon presidentti?

Turvallisuutemme kannalta ainoa oikea ratkaisu on kuitenkin ydinaseista luopuminen. Tutkimusten mukaan jo 50 ydinaseen käyttö maantieteellisesti rajoitetussa ydinsodassa voi johtaa 2 miljardin ihmisen tuhoon. Tällä hetkellä ydinaseita on 360-kertainen määrä. Oli ydinasenapin vartija vaikka kuinka asiantunteva ja ansioitunut, ei kenellekään tule antaa tälläista vastuuta. Ainoa vaihtoehto on kaikista ydinaseista luopuminen. Ydinasevaltiot eivät ole tähän valmiita. YK:n yleiskokouksessa kuitenkin äänestettiin lokakuussa siitä, aloitetaanko ensi vuonna neuvottelut ydinaseiden kieltämiseksi. Ydinasettomien valtioiden äänillä esitys meni läpi ja neuvottelut alkavat ensi vuonna. Suomi äänesti tyhjää.

tarjacronberg

Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja.
SIPRI:n erikoisasiantuntija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu