On ydinasekiellon aika

Aika alkaa olle kypsä ydinasekiellolle. Toukokuun alussa Genevessä YK:n avoimessa ydinaseriisuntatyöryhmässä 126 maata esitti ydinaseiden kieltosopimuksen hyväksymistä. Tämä niin kutsuttu sopimus julistaisi ydinaseet ja kaiken niihin littyvän toiminnan laittomaksi. Kielto olisi uusi lähtökohta ydinaseriisunnalle ja ennenkaikkea poliittisen painostuksen väline. Ydinaseriisunta on pitkään polkenut paikoillaan. YK:n pysyvä aseistariisuntakonferenssi ei kahteenkymmeneen vuoteen ole edes päässyt sopuun asoista, joista tulisi keskustella.

Tällä hetkellä on käynnissä kaksi rinnakkaista prosessia. Ydinaseet elävät uutta nousukautta. Niitä modernisoidaan, uusia on kehitteillä ja ydinaseilla uhkaillaan. Ydinasemaiden turvallisuus – ja puolustuspolitiikassa ydinaseiden rooli ei ainakaan ole vähenemässä. Pikemminkin se on kasvamassa, ainakin jos luomme katseen itänaapuriin. Entinen USA:n puolustusministeri Bill Perry onkin arvioinut, että kylmän sodan jälkeen emme koskaan ole olleet näin lähellä ydiaseiskua, joko tarkoituksellista tai onnettomuuden tuomaa.

Samanikaisesti on noussut ydinaseettomien maiden kesken liike, joka korostaa ydinaseiden katastrofaalisis-inhimillisiä seurauksia ja pyrkii kieltämänn ydinaseet. Ydinasekielto ei tosin, ainakaan heti, johtaisi ydinaseiden tuhoamiseen ja ydinaseettomaan maailmaan. Se olisi kutenkin hyvä lähtökohta neuvottelujen aloittamiseksi siitä, miten ydinasevaltiot voisivat toteuttaa – ja ennenkaikkea missä aikataulussa – ydinaseista luopumisen ja niiden tohoamisen.

Kieltosopimus ei olisi mikään uusi innovaatio. Vastaava on jo olemassa niin biologisille kuin kemiallisillekin aseille. Ydinaseita koskeva ydinsulkusopimus, jonka yli 190 maata on allekirjoittanut, edellä mainituista sopimuksista poiketen sallii aseet viidelle maalle (Kiina, Ranska, Iso- Britannia, Venäjä ja Yhdysvallat) kuitenkin edellyttäen, että ydinaseiden poistamisesta aktiivisesti neuvotellaan. Neljä maata, joilla kaikilla on ydinase, ovat lisäksi jättäytyneet täysin sopimuksen ulkopuolelle. Nämä maat ovat Intia, Israel, Pakistan ja Pohjois- Korea.

Yksikään ydinasevaltio ei osallistunut yllämainitun työryhmän kokoukseen. Ne ovat boikotoineet niin kokousta kuin koko keskustelua ydinaseiden inhimillisistä seurauksista. Tai kuten Ranskan edustaja eräässä yhteydessä totesi: ”Me tiedämme ydinaseiden käytön katastrofaaliset seuraukset. Juuri siksi pelote toimii.” Kokouksesta ja keskusteluista poisjääminen on kuitenkin osoitus hemostuneisuudesta. Voivatko ydinaseettomat maat todella saada aikaan kieltosopimuksen?

Kieltoon on kuitenkin vielä matkaa. Edes ydinaseettomat valtiot eivät ole yhtenä rintamana kiellon takana. Monet valtiot, Suomi muiden mukana, ovat sitä mieltä, että kieltoa ei voi hyväksyä ilman että ydinasevaltiot ovat siinä mukana. Erityisesti maat, joilla itsellä ei ole ydinaseita, mutta joita USA.n ydinaseet suojaavat (muun muassa Nato-maat, Australia, Japani) suhtautuvat kieltoon varauksella. Puolan edustaja totesikin kokouksessa, että ydinasekielto heikentäisi tämän hetkistä turvallisuustilannetta!

Ennen kuin itse ydinasevaltiot lähtisivät kiellon taakse, vaaditaan vähintään ydinaseisku tai vahingossa laukaisu, jotta poliitikot ja kansalaiset heräisivät keskustelemaan siitä, lisäävätkö ydinaseet inhimillistä turvallisuutta vai heikentävätkö ne sitä. Maailmassa on tällä hetkellä n 16000 ydinasetta, tuhannet niistä ovat välittömässä laukaisuvalmiudessa. Hälytyksen jälkeen päättäjillä on vain muutama minuutti aikaa päättää, onko kyseessä todellinen isku vai virhe järjestelmissä.

Kieltosopimus on tärkeä ja välitön ensiaskel ydinaseista luopumiseen. Sen jälkeen voidaan aloittaa neuvottelut siitä, miten se käytännössä tapahtuu ja miten todennetaan, että mikään maa ei kuitenkaan salassa hanki näitä koko ihmiskunnan kannalta tuhoisia aseita. Välitön toive on, että avoimen työryhmän kokous, jonka jatkokokous on elokuussa, suosittelisi YK:n yleiskokoukselle, että se asettaisi neuvottelukokouksen kieltosopimuksesta jo vuonna 2017. Pidämme peukkuja!

Tarja Cronberg
Suomen Rauhanliiton pj

tarjacronberg

Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja.
SIPRI:n erikoisasiantuntija.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu